Tutkijat ovat saattaneet päästä liian vähäisen unen määrään liittyvien terveysriskien mekanismien jäljelle.

Pitkään jatkuneeseen riittämättömään tai huonolaatuiseen yöuneen liittyy useita terveysriskejä. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään esimerkiksi, että unihäiriöihin liittyy niin sydän- ja verisuonisairauksien, dementian kuin mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen, riski.

Molekyylitason mekanismeja yhteyden taustalla ei kuitenkaan tunneta.

Helsingin yliopiston, THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa on kenties saatu vihiä, mistä yhteys johtuu. Tutkijat ovat nimittäin tunnistaneet veren valkosoluista univajeeseen liittyviä muutoksia.

Tutkimuksessa verrattiin univajeesta kärsiviä 25–55-vuotiaita miehiä terveisiin, riittävästi nukkuviin verrokkeihin. Mukana tutkimuksessa oli yhteensä 125 miestä.

Tutkimukseen osallistuneiden miesten veren valkosoluista eristettiin DNA, josta määritettiin edelleen lähes puolen miljoonan CpG-emäksen metylaatiotasot. DNA:n metylaatio on yksi niin sanotuista epigeneettisistä mekanismeista, jotka vaikuttavat geenien ilmentymiseen ja siten solujen ja kudosten toimintaan.

– Tulosten perusteella mikään yksittäinen DNA:n metylaatioalue ei eronnut merkittävästi univajeesta kärsivien ja terveiden verrokkien välillä. Molekyyliverkostojen tarkasteleminen paljasti kuitenkin, että riittämätön yöuni johti DNA-metylaation muutoksiin hermoston toimintapolkuun kuuluvien geenien säätelyalueilla, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Tiina Paunio tiedotteessa.

Muutoksia havaittiin myös sellaisella perimän alueella, joka on aiemmin yhdistetty perinnölliseen Smith-Magenis-oireyhtymään. Kyseiseen oireyhtymään voi liittyä muun muassa käänteinen vuorokausirytmi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat ainakin sen, että univajeeseen liittyy systeemisiä, perimän toimintaan vaikuttavia DNA:n muutoksia.

– Selvitämme parhaillaan, kuinka pysyviä nämä muutokset ovat. Lisäksi meitä kiinnostaa, kuinka ne liittyvät univajeen pitkäaikaisiin terveysriskeihin, Paunio sanoo.

Tulokset vaativat vielä jatkotutkimuksia ja ne pitää vielä toistaa toisissa aineistoissa.

Tutkimusta koskeva artikkeli on julkaistu Scientific Reports -lehdessä.

Julkaisemme uudelleen Mediuutisissa aiemmin julkaistuja, luetuimpia juttujamme. Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 04.02.2019.