Suolistosyöpä oli Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2017 suomalaisten toiseksi yleisin syöpä. Vuosittain siihen sairastuu noin 3 400 henkilöä. Tänä keväänä aloitettu suolistosyövän seulontaohjelma on alkanut hyvin pilottikunnissa, mutta etenkin miesten osallistumisaktiivisuutta halutaan parantaa.

Suolistosyöpäseulonta on osoittanut muutaman kuukauden aikana tarpeellisuutensa, sillä tärkeisiin jatkotutkimuksiin on seulonnan ensimmäisten kuukausien aikana ohjattu satoja ihmisiä ja uusia suolistosyöpätapauksiakin on löydetty.

– Huolestuttavaa on, että miehistä kuitenkin vain 64 prosenttia on palauttanut seulontatestin, kun naisilla luku on ollut 73 prosenttia, suolistosyöpäseulontaohjelmassa koordinaattorina toimiva Maija Jäntti sanoo.

Syöpärekisteri kannustaa kaikkia osallistumaan seulontoihin, sillä on olemassa vahva tieteellinen näyttö, että suolistosyöpää kannattaa seuloa kahden vuoden välein kaikilta 60-74-vuotiailta.

– Mitä aikaisemmin syöpä löydetään, sitä parempi on henkilön mahdollisuus toipua syövästä. Myös syövän hoito on usein kevyempää. Suolistosyöpä löydetään usein vaiheessa, jossa se on jo levinnyt eikä sairautta voida parantaa. Tämä on inhimillisesti myös erittäin raskasta, Jäntti toteaa.

Suolistosyövän seulonnan hyödyt on ymmärretty myös poliittisessa päätöksenteossa.

Suolistosyöpäseulonnan tavoitteena on havaita suolistosyöpä jo oireettomassa varhaisvaiheessa. Seulonta toteutetaan kotiin tulevan testin avulla.

Seulontatesti eli arkisemmin kakkatikku tipahtaa tämän vuoden aikana kaikkiaan noin 30 000 suomalaisen postilaatikkoon. Seulontaan kutsutaan vapaaehtoisten pilottikuntien 60-, 62-, 64- ja 66-vuotiaat asukkaat.

Tänä vuonna seulontoja on järjestänyt yhdeksän kuntaa, jotka ovat Jyväskylä, Muurame, Orivesi, Oulu, Paimio, Sauvo, Säkylä, Tampere ja Ylitornio. Uusia kuntia halutaan mukaan seulontaohjelmaan ensi vuonna.

Suolistosyöpäseulonta poikkeaa muista seulontaohjelmista siinä, että seulontanäyte otetaan itse kotona wc-käynnin yhteydessä ja se postitetaan tutkittavaksi laboratorioon. Se on otettu hyvin vastaan ja siihen on osallistuttu aktiivisesti.

– Ihmiset ovat suhtautuneet seulontaan myönteisesti ja myös seulontanäytteen moni on ottanut huolellisesti ohjeiden mukaisesti. Vain joitakin näytteitä on jouduttu uusimaan esimerkiksi liian pienen tai liian suuren näytemäärän takia, Maija Jäntti kertoo.

Seulonnassa käytännön työn hoitaa Fimlab Tampereella. Se lähettää kutsut, ottaa vastaan ulostenäytteet ja analysoi ne. Fimlab lähettää myös seulontatulokset kotiin kirjeenä.

Positiivisesta näytteestä mene tieto myös suoraan kotikunnan terveyskeskukseen, joka aloittaa lisätutkimuksiin ohjauksen ja tarvittaessa lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon.

Maija Jäntti iloitsee siitä, että suolistosyövän seulonnan hyödyt on ymmärretty myös poliittisessa päätöksenteossa.

– Suolistosyöpä on mainittu uudessa hallitusohjelmassa ja sitä suunnitellaan kansalliseksi seulontaohjelmaksi rintasyöpä- ja kohdunkaulansyöpäseulontojen jatkoksi muutaman vuoden kuluttua.

Lue myös: