Maahan muuttaneilla henkilöillä on koko väestöön verrattuna suurempi riski saada koronavirustartunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa tutkimuksesta käy ilmi, että valtaosa sekä maahan muuttaneesta väestöstä että koko väestöstä koki saaneensa riittävästi tietoa koronaviruksen välttämisestä.

Jo pitkään on ollut tiedossa, että vieraskielisen väestön osuus ylikorostuu koronatartuntojen määrässä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella osuus on liikkunut karkeasti puolen paikkeilla. Koko Suomessa se on tänä vuonna lähennellyt 40:ää prosenttia.

Lähes kaikki THL:n tutkimukseen vastanneet raportoivat pysyvänsä kotona flunssaoireisina ja noudattavansa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Valtaosa kertoi myös noudattavansa turvaväliä, välttelevänsä kättelyä ja käyttävänsä kasvomaskia vapaa-ajallaan.

Johtaja Mika Salminen THL:stä totesi, että suurimmat erot maahan muuttaneen väestön ja valtaväestön välillä tulivat ilmi ulkomaille matkustamisen ja koronavilkun osalta: Ulkomaille matkustamista vältettiin maahan muuttaneessa väestössä selvästi harvemmin kuin koko väestössä (85 vs. 96 prosenttia). Koronavilkku-sovelluksen oli ladannut 61 prosenttia koko väestöstä ja 45 prosenttia maahan muuttaneesta väestöstä.

– Maahan muuttaneista, jotka eivät olleet ladanneet Koronavilkku-sovellusta, 24 prosenttia ei tiennyt, mikä se on, 11 prosentilla ei ollut älypuhelinta ja seitsemän prosenttia koki esteeksi sen, ettei se ole saatavilla omalla äidinkielellä. Yli puolet ilmoitti syyksi jonkin muu syyn, esimerkiksi sovellusta ei pidetty tarpeellisena, sen koettiin lisäävän stressiä, tai asentamisessa tai käytössä oli ollut teknisiä haasteita. Osassa vastauksista korostui myös epäluottamus viranomaisia kohtaan, THL:n erilliskatsauksessa todetaan.

THL:n mukaan koronavilkku-sovelluksen käyttöönottoon on syytä kannustaa lisäämällä tiedotusta eri kielillä ja eri tiedotusväylien kautta.

Salminen pitää ymmärrettävänä sitä, että maahan muuttaneen väestön keskuudesta matkustetaan hanakammin ulkomaille, mutta korostaa rajaturvallisuustoimien, rajatestauksen ja karanteenien merkitystä.

Liikkuvat rokotus- ja testauspisteet tärkeä lisä

Salmisen mukaan vieraskielisten ryhmien ylikorostuminen tilastoissa on maailmanlaajuinen ilmiö ja sille on selkeät syyt. Ennen kaikkea kyse on siitä, millaisissa työolosuhteissa maahanmuuttajat usein toimivat. Heitä työskentelee paljon palveluammateissa, joissa ei voi tehdä etätyötä.

– He toimivat tuolla kaikkien muiden joukossa, joutuvat menemään töihin päivittäin. Silloin on ihan selvää, että riskit kohdata muita ihmisiä ovat toisella tasolla. Tästä ei päästä mihinkään, Salminen sanoi tiedotustilaisuudessa aamupäivällä.

Maahan muuttaneista vain hieman alle kolmasosa raportoi pystyvänsä tekemään etätyötä ja vain hieman yli puolet pystyi halutessaan pitämään 1–2 metrin etäisyyden muihin ihmisiin työssään. 72 prosenttia kertoi pystyvänsä huolehtimaan käsihygieniasta töissä.

– Jos oikeasti katsotaan sitä, mikä johtaa siihen, että näissä vieraskielisten, maahan muuttaneiden ryhmissä tämä osuus on korkeampi, niin kyllä se tärkein syy, joka sieltä nousee esille on se, että kyse on aika erilaisista elinolosuhteista.

– Tämä kyllä selvästi näkyy myös muissa maissa suurena selittävänä tekijänä.

Tilanteen parantamiseksi on Salmisen mukaan todennäköisesti yhä kehitettävä tartunnanjäljityksen ja matalan kynnyksen testaukseen ohjausta sekä monikielisyyttä ja koronavilkkua.

– Liikkuvat testaus- ja jatkossa myös rokotuspisteet tulevat ihan varmasti olemaan tärkeä lisä, Salminen totesi ja kertoi, että liikkuvia testauspisteitä on jo ollut käytössä.

Lue myös: