Suomalaiset ovat asentaneet innokkaasti korona-altistuksesta varoittavaa Koronavilkku-sovellusta. Sovelluksen antamat, katoavat ilmoitukset ovat kuitenkin säikytelleet turhaan ihmisiä.

Miksi Koronavilkku kertoo mahdollisesta altistumisesta, mutta kun viestiä yrittää avata, se katoaa puhelimen ruudulta? Itse sovelluksessa varoitusta ei kuitenkaan näy – oliko tuo siis varoitus vai ei?

– Onko sinulla iPhone käytössä? Jos käytössä on iPhone, ja siinä käyttöjärjestelmä iOS 13.6 tai iOS 13.6.1, puhelin lähettää viikkoyhteenvedon Koronavilkun toiminnasta. Uudemmissa käyttöjärjestelmissä raportti tulee vain kerran kuukaudessa ja viestin sanamuoto on vähemmän pelottava, vastaa THL:n tietohallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.

Pikaisesti ruudulla vilahtava tieto mahdollisesta altistumisesta ei siis olekaan tieto mahdollisesta altistumisesta vaan Applen pariin vanhempaan käyttöjärjestelmään liittyvä viikkoraportti siitä, että sovellus toimii. Vanha tarkoittaa tässä tapauksessa myös elokuussa asennettua käyttöjärjestelmää.

– Ongelma on esiintynyt monessa muussakin maassa, ja Apple on korjannut asian iOS 13.7. ja sitä uudempiin käyttöjärjestelmiin, Yrttiaho sanoo.

Ongelmasta pääsee eroon asentamalla uuden käyttöjärjestelmän iPhone-puhelimeen. Yrttiahon mukaan uuden käyttöjärjestelmän lataamisen jälkeen kannattaa kuitenkin tarkistaa Koronavilkku-sovelluksen asetukset.

– iPhone -puhelimessa altistusilmoitusten aktiiviseksi alueeksi pitää mahdollisesti muuttaa Suomi. Aktiivisena alueena voi olla Koronavilkku, jos sovellus on asennettu syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Myös Android-puhelimet lähettävät käyttäjille varmistuksia siitä, että sovellus toimii.

– Niissä sanamuoto on kuitenkin ollut vähemmän pelottava kuin tuossa iPhonen viestissä, jossa puhuttiin mahdollisista altistumisista.

Mitä silloin tapahtuu, jos Koronavilkku todella varoittaa mahdollisesta altistumisesta?

– Riippuu puhelimen asetuksista, kuuluuko kilahdusta, mutta jonkinlainen viesti tulee ruudulle. Ja kun sovelluksen avaa, on siellä altistumisista kertova alue muuttunut punaiseksi. Varoitus ei katoa puhelimesta mihinkään, ja se kertoo ohjeet siitä, mitä pitää tehdä. Välttämättä ei tarvitse mennä testiin, jos ei ole oireita. Se suosittelee ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon ja omaan työnantajaan, Yrttiaho kertoo.

Koronavilkun on ladannut jo noin 2,2 miljoonaa suomalaista.

Vilkku tuli käyttöön elokuun lopussa, ja sen jälkeen noin 900 tartunnan saanutta on ilmoittanut omasta tartunnastaan Koronavilkun kautta.

– Se on noin 35 prosenttia tartunnoista. Viime viikon aikana noin 40 prosenttia tartunnan saaneista on ilmoittanut siitä Koronavilkussa, Yrttiaho sanoo.

Puhelimen asetusten kautta puhelimen omistaja pääsee myös katsomaan niin sanottua altistuslokia.

Altistuslokista näkyy ”annettujen avainten määrä” sekä ”avainosumien määrä”.

Mitä ne kertovat puhelimen käyttäjälle?

Aina kun joku saa tartunnan ja tekee ilmoituksen Koronavilkkuun, hänen puhelimeensa syntyy 1–14 satunnaista niin sanottua avainta. Niiden avulla tartunta paikantuu ilman, että henkilön henkilöllisyys paljastuu. Ohjelmiston luoma avainten määrä per tartuntailmoitus riippuu siitä, kuinka kauan sovellus on käytössä puhelimen omistajalla.

Oman puhelimen lokitiedoista näkyvä ”annettujen avainten määrä” koskee koko Suomea. Se riippuu tartunnasta ilmoittaneiden määrästä, mutta ei kerro sitä suoraan. Päivämäärä viittaa päivään, jolloin puhelimesi on käynyt hakemassa tiedon Kelan palvelimelta.

– Jos annettuja avaimia on vaikkapa 253, on kyse 15–253 ilmoitetusta tartunnasta tiettynä aikana Suomessa – kun yksi tartuntailmoitus voi tuottaa 1–14 avainta tartunnan saaneen puhelimeen, Yrttiaho selittää.

Omasta puhelimesta löytyvä ”avainosumien määrä” taas kertoo, kuinka monta tällaista tartunnasta kertovaa avainta oma puhelimesi on bluetoothin välityksellä kohdannut.

Esimerkiksi 2 avainta voi olla 2 avainta yhden tartunnan ilmoittaneen puhelimesta tai avaimet kahden eri tartunnan saaneen henkilön puhelimista. Avainosuma voi syntyä silloinkin, kun oman puhelimen ja tartunnan saaneen puhelimen välinen etäisyys on jopa 10 metriä.

– Suurin etäisyys, jolla osuma syntyy, riippuu puhelinmallista ja olosuhteista. Ollaanko ulkona vai sisällä, onko puhelinten välissä ihmisiä, seiniä, pylväitä, Yrttiaho sanoo.

– Jos avainosumia on tullut, mutta ei ole tullut varoitusta sovellukseen, eivät altistuskriteerit ole täyttyneet, Yrttiaho sanoo.

Käytännössä lokissa oleva ilmoitus ”avainosumasta” voi siis kertoa esimerkiksi siitä, että olet ollut muutaman sekunnin muutaman metrin päässä ihmisestä, joka on myöhemmin ilmoittanut tartunnasta.

Varoitus omaan puhelimeen tulee vasta siinä vaiheessa, kun Koronavilkku- ohjelmisto on yhdistellyt tietoja ja päätynyt siihen tulokseen, että sinun puhelimesi on ollut tarpeeksi kauan ja tarpeeksi lähellä puhelinta, jonka omistaja on ilmoittanut omasta tartunnastaan.

Mitkä ovat kriteerit, joiden mukaan varoitus altistumisesta syntyy Koronavilkkuun?

– Peukalosääntö on, että jos olet ollut alle kahden metrin päässä tartunnan saaneesta (joka on ilmoittanut tartunnastaan Koronavilkkuun) ja vähintään 15 minuuttia, kriteerit täyttyvät, Yrttiaho sanoo.

Todellisuudessa kriteerien täyttymistä laskeva ohjelmisto käyttää kahdeksanportaista asteikkoa, joka mittaa puhelinten välistä etäisyyttä, kohtaamisen kestoa sekä sitä, missä vaiheessa kohtaaminen on tapahtunut suhteessa tartunnan saaneen oireisiin.

– Tartunnan saanuthan alkaa tartuttaa muita jo päivän tai kaksi ennen kuin oireet alkavat, Yrttiaho sanoo.

Tärkeintä on yhä pitää turvavälit, käyttää maskia ruuhkassa ja noudattaa hyvää käsihygieniaa.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti?

Kirjautumalla tästä saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.