Hellepäivät ovat nostaneet lämpötilan monella työpisteellä yli 28 asteen. Silloin työntekijä on oikeutettu kymmenen minuutin mittaiseen taukoon joka tunti, muistuttaa aluehallintovirasto.

Mutta mitä kehossamme tapahtuu, kun altistumme kuumuudelle? Paljonkin, kertoo työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen. Hän on tutkinut kuumassa työskentelyn vaikutuksia työturvallisuuteen ja -viihtyvyyteen.

– Jos työympäristö on kuuma, myös kehon lämpötila nousee. Elimistö pyrkii viilentämään itseään hikoilemalla, ja iholle ohjautuu verta lämmön siirtoa varten sitä enemmän, mitä kuumempi ympäristö on, Rissanen sanoo.

Tämä tarkoittaa, että sydän kuormittuu normaalia enemmän, sillä se joutuu tekemään lujemmin töitä. Fyysistä työtä tekevien lihakset väsyvät tavanomaista nopeammin, sillä veren ohjautuessa iholle lihasten verenkierto saattaa vähentyä.

Kotikonttorin kuumuudessa etätyötä tekevää lihasten väsyminen ei välttämättä vaivaa. Lämpötilan nousu ja hikoilu vaikuttaa kuitenkin viihtyvyyteen ja työmotivaatioon myös kevyissä töissä, sanoo Rissanen.

– Kuumuus aiheuttaa ihmiselle tukalan olon, joka laskee tarkkaavaisuutta. Tämän vuoksi tuottavuus ja työteho laskevat ja virheiden määrä saattaa kasvaa.

Jotkut tuntuvat tuskastuvan kuumassa säässä selvästi enemmän kuin toiset. Tämä johtuu siitä, että kuumuus ei vaikuta täysin samoin meihin kaikkiin, vaan vaikutuksissa on yksilökohtaisia eroja.

Kun elimistö viilentää itseään, verta voi ohjautua iholle paljonkin. Tämä puolestaan laskee verenpainetta. Verenpaineen lasku taas aiheuttaa epämukavan olon niille ihmisille, joilla on jo entuudestaan alhainen verenpaine.

He voivat tuntea esimerkiksi heikotusta ja huimausta, Rissanen kuvailee.

Korkeat lämpötilat haittaavat keskivertoa enemmän myös esimerkiksi perussairauksista kärsiviä.

Työntekijä on oikeutettu kymmenen minuutin taukoon kerran tunnissa, jos lämpötila ylittää 28 astetta. Mikäli lämpö nousee 33 asteeseen, tauon tulee olla vartin mittainen.

Kuumatyön rajat perustuvat arvioon, jonka työterveyslaitos teki 1980-luvulla.

Lopullinen rajanveto lämpötilarajoista ja taukojen pituuksista tehtiin vuonna 1986, kun korkein hallinto-oikeus vahvisti omassa päätöksessään raja-arvot kuumatyöskentelylle. Tämä päätös ohjaa edelleen työturvallisuuslain soveltamista.

Mutta mitä konkreettista hyötyä tauosta on kuumassa ympäristössä ahertavalle?

– Tauot parantavat ennen kaikkea viihtyvyyttä, sillä kuumasta on helpottavaa päästä pois. Kymmenen minuutin tauko viileämmässä tilassa ei kuitenkaan ehdi vaikuttaa kehon sisälämpötilaan, vaan ainoastaan pintalämpötilaan, kertoo erikoistutkija Rissanen.

Veden juomista ei kuitenkaan kannata lykätä tauolle asti, vaan sitä kannattaa juoda tasaisesti koko tunnin aikana, muistuttaa Rissanen. Tämä johtuu siitä, että pienet määrät nestettä imeytyvät vatsassa tehokkaammin kuin nopeasti alas kipattu suurempi määrä.

Suomessa on kuumatöissä arviolta noin 60 000 työntekijää, mutta tämä määrä kasvaa runsaasti kesäisin, kun lämpötila kipuaa hellelukemiin. Kesäisin kovasta kuumuudesta kärsivät sisätiloissa esimerkiksi pesuloiden, sairaaloiden ja ravintoloiden työntekijät. Ulkotyöntekijöissä kuuma ilma vaivaa muun muassa rakennus- ja tienrakennusalan työntekijöitä.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.