On helppo suhtautua hankkeisiin, projekteihin ja valtiollisiin strategioihin kyynisesti ja epäillä niiden kykyä edistää muutosta. Muutos on harvoin nopeaa, yleensä se tapahtuu vähitellen ja tulee osaksi arkista toimintaa niin hitaasti, että muutokseen havahtuu vasta, kun katsoo asioita taaksepäin.

Jos hakee nopeita tuloksia, jää monista hankkeista käteen vain tyhjiä odotuksia. Kun seuraa tiettyä toimialaa ja asioita riittävän pitkään ja katsoo aikaa taaksepäin, alkaa nähdä, että asiat voivat muuttua.

On ollut kiinnostavaa seurata, millaista kehitystä terveysalalla on tapahtunut vuosien kuluessa suhteessa yritystoimintaan. Mediuutiset on järjestänyt yhdessä useiden kumppanien kanssa reilun vuoden aikana 4 eri tapahtumaa, joissa on käyty läpi, millaisia edellytyksiä Suomella on terveysalan kasvun rakentamisessa.

Tilaisuuksien perusajatuksena on ollut viedä eteenpäin vuonna 2014 tehdyn terveysalan kasvustrategian ajatuksia ja pitää näitä teemoja esillä sote-muutoksen aikana. Ajattelun näkökulmana on se, että terveysala voi tuoda Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin kasvua, eikä ole pelkästään kuluerä.

Tämä näkökulma on viime vuosien aikana tullut vahvasti myös sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten puheisiin. Sen ovat tuoneet näissä tapahtumissa esiin niin kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kuin ylijohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Viimeisin Terveysalan kasvu -sarjan tapahtuma järjestettiin viime viikolla. Se osoitti, että asiat ovat menneet sote- uudistukseen liittyvän haparoinnin aikana eteenpäin.

Aikaa toki on mennyt jo vuosia, onhan strategia jo neljä vuotta vanha. Osa pohtikin tapahtumassa, olisiko nykyisessä muutosvauhdissa enää aikaa odottaa neljää vuotta, että päästään nykytilanteeseen. Tilaisuudessa puhuneet STM:n Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Startup Healthin Aki Koivistoinen ja THL:n Markus Perola peräänkuuluttivat kaikki nopeampaa vauhtia. Heidän taustansa ovat erilaiset, siksi olikin yllättävää, kuinka samalla tavalla he nykyisestä tilanteesta ajattelevat.

Tiedossa on, että Suomella on erinomaiset edellytykset terveysalan kasvuun: on hyvin toimiva terveydenhuolto, luotettavat rekisterit, pian toivottavasti erinomainen biopankkilaki, valtion taustatuki kasvun synnyttämiseen. Tärkeää olisi toimia nyt, koska olemme vielä edellä useita muita maita, mutta ne menevät nopeasti ohi, jos täällä odotellaan.

Isoissa maissa, kuten Britanniassa tai Yhdysvalloissa, on paljon kriittistä massaa tutkimuksessa. Ne ovat isojen lääkeyhtiöiden kotimaita ja hyvin verkottuneita. Niillä on myös tarjolla enemmän koodareita ja dataosaajia kuin Suomessa.

Mitä sitten neljässä vuodessa on tapahtunut? Miksi kehityksestä kannattaa olla ilahtunut? Suomeen on saatu rakennettua biopankkien osuuskunta, joka tuo helpomman väylän yrityksille aloittaa biopankkitutkimus Suomessa. Vielä jokin aika sitten uhkana oli, että Suomeen rakentuu 5 tai enemmän erillistä biopankkia. Meillä on kansallinen syöpäkeskus ja kansallinen neurokeskus, joilla on aktiiviset vetäjät. Niiden tavoitteena on saada Suomeen lisää kliinistä tutkimusta, joka tuo työpaikkoja sekä uusia hoitomahdollisuuksia potilaille. Toiminnan kunnollinen käynnistyminen vaatii edelleen runsaasti töitä.

Merkittävää näissä keskuksissa on se, että ne eivät ainakaan seminaaripuheissa leimaudu tietyn yliopistollisen keskussairaalan projektiksi, vaan ovat kansallisia. Yliopistosairaaloiden yhteistyö on pitkään ollut yksi pullonkaula Suomessa eikä se edelleenkään aina ole helppoa, mutta suunta on parempaan.

Näiden lisäksi Suomessa on genomikeskustyöryhmä, jolla on myös nimetty vetäjänsä. Tätä keskusta suunnitellaan vielä ja genomilakikin on työn alla. Keskuksen tavoitteena olisi palvella tutkimuksia monilta eri erikoisaloilta.

Viimeisimmässä kehysriihessä myös lääkekehityskeskus sai rahoitusta valtiolta.

Näiden valtakunnallisten hankkeiden lisäksi myös sairaalat pohtivat, kuinka ne voivat hyödyntää esimerkiksi omistamaansa dataa aiempaa paremmin, oman toiminnan kehittämisessä ja rajatuin ehdoin myös yhteistyössä yritysten kanssa. Pisimmällä sairaalan tietoaltaan kehittämisessä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Husin tietoallas on tulossa käyttöön lähiaikoina.

Vaikuttaa siltä, että viime vuosien aikana on päästy ainakin jossain määrin eroon siitä, että ajateltaisiin ensimmäiseksi vain oman alueen etua. Silti Voipio-Pulkki toi eri toimijoiden välisen yhteistyön esiin yhtenä isoimpana haasteena.

Edelleen terveysalan kasvun tiellä on esteitä, yksi esimerkiksi alan tutkimusrahoituksen leikkaukset. Myös palveluliiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisessä on paljon tekemistä.

Miksi terveysalan sitten pitäisi tuottaa kasvua? Eikö riitä, että potilaat hoidetaan? Potilaiden hoitaminen on terveydenhuollon ja ammattilaisten tärkein tehtävä. Tärkeää on myös saada hoitaminen maksettua ja siinä alan kasvu voi auttaa.

Terveysalan yritysten menestyminen tuottaa verotuloja, joita voidaan käyttää myös hoitoon. Kliinisten tutkimusten saaminen Suomeen tuo työtä ja uusia hoitomahdollisuuksia. Biopankkien, genomikeskuksen, syöpäkeskuksen ja neurokeskuksen on alun jälkeen tarkoitus toimia ulkoisella rahoituksella eli niiden ylläpitäminen ei mene valtion kassasta, vaan niiden on tarkoitus tuoda sinne lisää rahaa. Ne pystyisivät myös luomaan työpaikkoja suomalaisille tutkijoille ja lisäämään Suomen kiinnostusta tutkimusmaana, ei vain datan keruupaikkana.

Terveysalan kasvun teemat ovat esillä myös kesällä Suomi terveystarkastuksessa -tapahtumassa 18.7. Porissa. Linkki tapahtumaan täältä .