Ihmiset eri puolilla maailmaa altistuvat nykyään mikromuoveille. Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovit voivat vahingoittaa terveyttämme jo niin pienissä määrin kuin monissa paikoissa saamme niitä ruoan ja hengitysilman kautta, The Guardian kertoo.

Journal of Hazardous Materials -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa vedetään yhteen aiempien mikromuovitutkimusten tuloksia.

Tarkastelun kohteena ovat erityisesti tutkimukset, joissa on selvitetty muovien vaikutusta laboratoriossa kasvatettuihin soluihin. Seitsemäätoista aiempaa tutkimusta tarkasteltiin tiiviisti ja kahdeksan muun pohjalta tehtiin tilastollinen meta-analyysi.

Mikromuovien havaittiin aineiston perusteella aiheuttavan solukuolemia, allergista vastetta ja solukalvon vaurioitumista. Merkittävää on, että tällaisia vaikutuksia huomattiin jo sellaisilla mikromuovimäärillä, joille moni altistuu normaalissa ympäristössään syödessään ja hengittäessään.

”[Mikromuovien] terveysvaikutusten juurisyy on useissa tapauksissa [niiden] haitallinen vaikutus soluihin. Meidän pitäisi olla huolissamme. Juuri nyt ei ole oikeastaan mitään keinoa suojata itseämme”, tutkimusta johtanut Evangelos Danopoulos summaa Guardianissa. Hän työskentelee Hull York Medical Schoolissa Britanniassa.

Epäsäännöllisen muotoiset muovihiput ovat pyöreitä vaarallisempia

Danopouloksen mukaan lähitulevaisuudessa tutkimus voi auttaa meitä tunnistamaan pahiten mikromuoveilla kyllästetyt elintarvikkeet, mutta pitkän aikavälin ratkaisu olisi yksinkertaisesti lopettaa muoviroskan päätyminen ympäristöön. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty.

Mikromuovien terveysvaikutustutkimusten määrä kasvaa huimaa vauhtia, joten ainakin aiheesta on pian yhä enemmän ja enemmän tietoa tarjolla.

Yksi tuoreessa tutkimuksessa esille tullut seikka on myös se, että epäsäännöllisen muotoiset mikromuovikappaleet näyttävät aiheuttavan enemmän vahinkoa terveydelle kuin pyöreät. Tämä on tärkeää huomioida tulevissa tutkimuksissa, sillä laboratoriokokeissa käytetään usein pyöreitä, pallomaisia muovihituja, jotka eivät siis välttämättä edusta kovin hyvin ympäristön todellisten mikromuovihitujen laatua.

Seuraava askel laboratoriossa kasvatettujen solujen tutkimuksesta eteenpäin ovat mikromuovitutkimukset elävillä eläimillä. Koe-eläintutkimusta on sitäkin tehty jo hieman: esimerkiksi viime maaliskuussa kerrottiin tiineenä olevan hiiren keuhkoissa olevien mikromuovikappaleiden kulkeutuvan myös sikiön sydämeen, aivoihin ja muihin elimiin.

Mikromuoveja on löydetty myös jo ihmissikiöiden istukoista, ja muovipullosta maitoa juovien vauvojen on toisessa tutkimuksessa havaittu saavan muovia elimistöönsä juoman mukana.