Sydän- ja verisuonitaudit ovat yhä Suomessa yleisin työikäisten miesten kuolinsyy, vaikka viidenkymmenen viime vuoden aikaan suomalaisten työikäisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin onkin vähentynyt 70 prosenttia.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Reijo Siren onkin ottanut väitöskirjansa aiheen läheltä kansan arkea. Sirenin kuluvalla viikolla tarkastettavan väitöskirjan fokuksessa ovat keski-ikäisten suomalaismiesten sydän- ja verisuonitaudit sekä heidän kykynsä hyötyä elintapaneuvonnasta.

Sirenin väitös koostuu useista osatutkimuksista.

Hän muun muassa selvitti magneettikuvauksella diabetesta sairastamattomien lihavien miesten sydämen rasvoittumisen ja vatsaonteloon kertyneen rasvan määrän suhdetta sydän- ja verisuonitautiriskitekijöihin.

Tulos oli, että sydämen rasvoittuminen korreloi vatsan alueen ihonalaisen rasvakudoksen ja erityisesti vatsaonteloon kertyneen rasvan määrään.

– Kun ihonalaisen rasvakudoksen kyky varastoida rasvaa ylittyy, vatsaonteloon kertyvän rasvan lisäksi rasvaa varastoituu luustolihaksiin, maksaan, haimaan ja sydämeen, Siren muistuttaa.

Toisessa tutkimuksessaan Siren tutkimusryhmineen selvitti vyötärönympärysmitan kykyä löytää valikoimattomasta keski-ikäisten miesten joukosta miehet, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen oli suurentunut.

Aineisto koostui kahdestasadasta keski-ikäisestä helsinkiläismiehestä, jotka olivat osallistuneet Helsingin kaupungin terveyskeskuksen järjestämään riskiseulontaan.

Tulokset osoittivat, että vyötärönympärysmitan raja-arvo ≥94 cm erottaa osallistujien joukosta ne, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai tyypin 2 diabetekseen on riskiprofiilin perusteella lisääntynyt.

– Vyötärönympärysmitta on epäsuora, mutta luotettavaksi osoitettu vatsaonteloon kertyneen rasvan mittari. Sitä voidaan käyttää alustavana keinona arvioida riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen, Siren sanoo.

Siren toteutti seurantatutkimuksiaan Helsingissä asuvilla miehillä, joilla oli Helsingin vuosittain toteuttamassa 40-vuotta täyttävien miesten sydän- ja verisuonitautiriskin seulonnassa havaittu lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien riski. Tutkimus kohdistui vuonna 2006 seulottuihin.

Sirenin ryhmä halusi muun muassa selvittää elintapaneuvonnan vaikutusta sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin kahden vuoden seurannassa. Vuonna 2008 miehistä, joiden riski oli todettu suureksi, tavoitettiin 430. Heidät kutsuttiin seurantakäynnille, ja 200 noudatti kutsua.

Osallistujista muodostettiin koulutustason perusteella kolme ryhmää, joille annettiin elintapaohjausta.

Elintavat muuttuivat suotuisammiksi kaikissa kolmessa ryhmässä. Alimman koulutustason ryhmässä elintapojen muutokset eivät kuitenkaan pienentäneet merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin toisin kuin kahdessa korkeamman koulutustason ryhmässä

Elintavat olivat muuttuneet suotuisaan suuntaa riippumatta siitä, oliko riskejä arvioitu uudelleen seuranta-aikana.

Toisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin viiden vuoden seuranta-aikana omaehtoisesti toistettujen riskinarviointitapaamisten vaikutusta pienemmän riskin saavuttamiseen ja ylläpitoon.

Vuonna 2011 miehistä, joiden riski oli seulonnassa alun perin todettu suureksi, tavoitettiin 389. Heidät kutsuttiin seurantakäynnille, ja kutsua noudatti 159 miestä.

Tulokset osoittivat, että elintavat olivat muuttuneet suotuisaan suuntaan riippumatta siitä, oliko riskejä arvioitu uudelleen seuranta-aikana. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Kiinnostavaa tuloksessa oli myös se, että sydän- ja verisuonitautiriski pieneni kuitenkin vain niillä, jotka seuranta-aikana kävivät uudelleen riskinarvioinnissa.

Sirenin mukaan lääkäreiden päivittäisessä vastaanottotyössä olisi tärkeää käynnistää laajempi sydän- ja verisuonisairauksien riskikartoitus kaikille keskivartalolihaville sekä sosioekonomiselta asemaltaan heikommille. Samalla olisi tärkeää tukea riskienhallintaakin.

Saavutettujen elintapamuutosten ja pienemmän riskin ylläpitäminen edellyttää palveluiden tuottajien ja käyttäjien yhteydenpidon jatkuvuutta.

Lue myös:

Väitöstutkimus: Ylipainolla on iso vaikutus munasarjojen monirakkulaoireyhtymää sairastavien naisten terveyteen (Mediuutiset 3.6.2019)

Lasten lihavuus on huolestuttavan yleistä, ja lääkärit toivoivat ohjeistusta asiaan tarttumiseksi – THL antaa vinkkejä ylipainon puheeksi ottamiseen (Mediuutiset 22.5.2019)

Liikkumisrajoitteisten määrä uhkaa tuplaantua – Iäkkäiden ylipainoa pitää suitsia (Mediuutiset 28.2.2019)