Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksella, sote-uudistuksella, haetaan toiminnan painopisteen muutosta. Painopisteen muutoksessa kyse on perustason palveluiden vahvistamisesta ja näkökulman kääntämisestä sairausryhmäkeskeisyydestä yksilön oman hyvinvoinnin edistämiseen. Tämän onnistumiseksi tarvitaan yhteensovitettuja ja asiakaslähtöisiä palveluita.

Olemassa olevin toimintamallein toteutettuna muutos vaatii merkittävässä määrin lisärahoitusta matalan kynnyksen palveluihin. Tällöin hyödyt saataisiin vuosien päästä laskevina – tai realistisemmin sanoen hitaammin kasvavina – erikoissairaanhoidon menoina.

Resurssien rajallisuus on kuitenkin asia, josta kentällä ollaan tuskallisen tietoisia. Siksi hallinnon rakenteiden ja talouden raamien muuttaminen ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista toimintamallien muutosta. Muuten painopisteen siirtäminen korjaavasta ennalta ehkäisevään ei rajattujen resurssien todellisuudessa onnistu.

Toimintamalleja pitää siis muuttaa. Mutta enemmän kuin muutosta organisoitumisessa, se merkitsee muutosta ajattelutavoissa.

Moniammatillista työskentelyä pitää vahvistaa, jotta osaamista hyödynnetään palveluntuotannossa mahdollisimman tehokkaasti. Ammattilaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa mahdollisuutta rauhoittaa tekemistä ja keskittyä oman osaamisen ydinkysymyksiin tai niitä lähellä olevaan tekemiseen. Tämä taas parantaa sote-ammattilaisten työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia tilanteessa, jossa työhyvinvoinnin kysymykset ovat muuttuneet avainkysymyksiksi.

Asiakkaille moniammatillisuuden hyödyntäminen tarkoittaa parempaa palveluiden tarjontaa ja sujuvaa asiakaskokemusta. Organisaatiolle moniammatillisuuden kehittäminen tarkoittaa parempaa vaikuttavuutta kullekin sote-palveluun laitetulla eurolle – tai miljoonalle eurolle. Moniammatillisuuden hyötyjen saavuttaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen edellyttävät kuitenkin panostamista johtamiseen, sillä huonoon johtamiseen ei julkisissa sote-palveluissa enää ole varaa.

Palvelukokonaisuuksissa on täysimääräisesti hyödynnettävä digitaalisuuden mahdollisuudet. Monikanavaisuuden hyödyntäminen tarjoaa väestötasolla ylipäätään mahdollisuuden parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Kun asiakas ohjataan hänen tarpeensa mukaiseen palvelukanavaan, resurssit kohdennetaan tehokkaasti.

Digitaalisuuteen liittyvä keskustelu on haastavaa, sillä se korostaa myös asiakkaan omaa roolia. Parhaimmillaan digipalveluiden lisäämisellä tuetaan kuitenkin yksilöiden kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja parannetaan asiakaskokemusta.

Muutos näyttäytyy nyt ainakin osalle sote-ammattilaisista painetta kasvattavana, tempoilevana ja pahimmillaan epäjohdonmukaisena. Nyt käynnissä oleva valtakunnallinen mylläys kannattaisi kuitenkin käyttää hyödyksi tilanteessa, jossa toimintamallien muuttaminen on aiemmin koettu ja todettu hankalaksi. Perusteltujen muutosten tekeminen, äänenlausuttu pyrkimys arjen työn sujuvoittamiseen ja rauhoittamiseen sekä hyötyjen sanoittaminen helpottavat muutostuskaa ja mahdollistavat uudenlaisen tekemisen, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat.

Sote-uudistus tarvitaan, jotta voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville. Sen toteutumiseksi ei riitä kuitenkaan pelkät uudet hallintomallit ja repaleinen palvelukehitys.

Iina Vartia

Kirjoittaja johtaa FCG Finnish Consulting Groupin sote- ja hyvinvointikonsultoinnin liiketoimintaa

Lue seuraavaksi: