Mediuutisten verkkouutisessa 8.6. kerrottiin Suomen sosiaali ja terveys ry Sosten sosiaalibarometrin alustavia tuloksia. Sosiaalibarometrista on julkaistu tähän mennessä vain osittaista tietoa ilman tarkempia taustatietoja, joten Kelan kommentit perustuvat saatavilla oleviin tietoihin.

Jutun otsikossa rinnastettiin Kelan toiminta ja ruoka-avun määrä. Niillä kotitalouksilla, joilla on ollut vaikea taloudellinen tilanne jo ennen korona-aikaa, tilanne on voinut entisestään heikentyä. Epäselväksi jää, miten nimenomaan Kelan toiminta on suoraan vaikuttanut ruoka-avun hakijoiden määrään. Etuuksien käsittelyajat ovat pysyneet ensisijaisen perusturvan etuuksissa hyvin hallinnassa. Myös toimeentulotuen käsittelyajat ovat olleet kevään aikana poikkeuksellisen lyhyet, keskimäärin 2–4 päivää. Se, minkä suuruisia eri tuet ovat, ei ole Kelan päätettävissä oleva asia.

Koronatilanteesta löytyy kuitenkin perusteltuja syitä olla huolissaan, ja Kela jakaa muiden toimijoiden huolen ihmisten arjesta. Koronakevät on ollut poikkeuksellinen, ja eri asiakasryhmät ovat kokeneet tilanteen eri tavoin.

Perustoimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi taloudelliseksi tueksi, ja asiakkaiden vaikeat elämäntilanteet ja avun tarve asioinnissa näkyvät. Suurin osa asiakkaista pystyy asioimaan itsenäisesti ja käyttää sähköisiä asiointikanavia. Huhti-toukokuussa sähköisten hakemusten osuus on toimeentulotuessa ollut yli 81 %. Osa on saanut asiansa hoidettua sujuvasti puhelimitse, sillä jonotusajat ovat olleet koko kevään lyhyet ja Kelasta on myös soitettu asiakkaille tavallista enemmän. Suurin osa Kelan toimistoista on ollut avoinna. Vaikka kaikkiin asiakastiloihin ei ole päässyt vapaasti, myös näissä pisteissä palvelua on saanut tarvittaessa kasvokkain. Toki poikkeustila on tuonut haasteita henkilökohtaisen palvelun järjestämiseen, mutta tämä ei ole yksin Kelan haaste.

Jutussa esitetty näkemys siitä, että Kelan ja kuntien kesken olisi vakavia yhteistyöongelmia, ei vastaa Kelan näkemystä valtakunnan tai paikallisen tason tilanteesta. Kela tekee kuntien kanssa laajasti yhteistyötä nimenomaan turvatakseen heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen niin normaaleissa kuin poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Parannettavaakin toki on esimerkiksi Kelan ja kuntien yhteisissä käytännöissä sekä toimeentulotuen lainsäädännössä. Kela pyrkiikin kuntien kumppanina jatkuvasti löytämään keinoja, joilla esimerkiksi sosiaalityön kohdentumista ja toteuttamista voitaisiin parantaa.

Kriittisissä puheenvuoroissa olisi tärkeää pystyä erottelemaan toisistaan järjestelmään kohdistuva kritiikki ja toisaalta järjestelmän toimeenpanoon liittyvä kritiikki. Kela ja kunnat ovat jo nyt, varsin tiukassa juridisessa viitekehyksessä, löytäneet toimivia käytännön yhteistyötapoja yhteistyön toteuttamiseen paikallisesti.

Koronatilanne on kaikille uusi, ja emme vielä tiedä, kauanko poikkeusolot jatkuvat. Tältä osin barometrikyselystä voidaan saada lisää tietoa siitä, mihin järjestelmän kehittämisessä sekä Kelan ja kuntien yhteistyössä tulisi seuraavaksi kiinnittää tarkemmin huomiota esimerkiksi tutkimuksen keinoin.

Pasi Pajula

osaamiskeskuksen päällikkö, Kela