Keski-Uusimaan sosiaali- ja terveysyhtymä kertoi alkuvuonna remontista, jossa Tuusulan terveyskeskuksen ajanvaraus rysäytettiin uusiksi ja potilaiden jako kiireellisiin ja kiireettömiin lopetettiin kokonaan.

Alueen ylilääkäri Päivi Mäkelä-Bengs kuvasi Mediuutisten haastattelussa, kuinka hänen oma työnsä muuttui excelien pyörittämisestä konkreettiseen ammattilaisten tiedolla johtamiseen.

Esimerkki kertoo, mitä arjen kiirastulesta voi parhaimmillaan syntyä; oivalluksia työn uudistamiseen ja vanhojen rakenteiden purkamiseen. Juuri tällaista arjen toimintalukkojen kyseenalaistamista tarvitaan nyt, kun sote-uudistus lähestyy rakennemuutosta kaukaa ja korkealta makrotasosta.

Hyvät kokemukset eivät saa jäädä yksittäisiksi hurraahuudoiksi, vaan niitä on ryhdyttävä ristiinpölyttämään laajasti.

Olen varma, että asiaan perehtymällä löytäisimme vähintään satoja paikallisesti kehitettyjä ratkaisuja, jotka levitessään voisivat mullistaa ammattilaisten arjen. Parhaiden toimintamallien kehittämisellä ja niiden levittämisellä parannamme terveydenhuollon laadun pyhää kolmiyhteyttä: diagnostista, potilaan kokemaa ja toiminnallista laatua.

Liiketalouden termejä käyttäen; näin varmistetaan oikea hoito, oikein ja oikeaan aikaan toimitettuna – niin potilaan kuin palvelun tuottajan kannalta. Eikö tähän pyritä myös sote-ratkaisussa? Todellinen muutos ei aina edellytä koko järjestelmän radikaalia uudistamista.

Parhaiden käytäntöjen rohkea käyttöönotto ja niiden toteutumisen varmistava tiedolla johtaminen riittävät. Hyvät kokemukset eivät saa jäädä yksittäisiksi hurraahuudoiksi, vaan niitä on ryhdyttävä ristiinpölyttämään laajasti.

Mikä sitten auttaisi ottamaan hyviä käytäntöjä laajemmin käyttöön? Hoidon vaikuttavuuden mittaaminen, potilaiden kokema hoidon laatu, sekä toiminnan järjestämisen kustannukset ovat mittareita, jotka sopivat niin terveydenhuollon sektorin kokonaislaadun kuvaamiseen kuin yksittäisen hoitotapahtuman laadun arviointiin.

Parhaat tulokset syntyvät parhailla käytännöillä – ja niitä hyvin johtamalla.

Oma kokemukseni yksityisen terveydenhuollon puolelta on vahvistanut näkemystä siitä, että onnistunut esimiestyö on viimeinen linnake toiminnan kehittämisessä ja siinä onnistumisessa. Esimiestyön kehittäminen ja mittaaminen onkin ollut keskeinen osa yksityisten terveyspalveluyritysten dna:ta jo vuosia. Ilman sitä kilpailu niin asiakkaista kuin osaavista ammattilaisista olisi erittäin haastavaa.

Olisi mielenkiintoista nähdä, millä tasolla Suomen terveydenhuollon johtamisosaaminen on kokonaisuutena, kuvattuna selkeillä mittareilla. On selvää, että pelkkä rakenteiden uudistaminen ei tuo pysyvää tai haluttua muutosta toimintaan. Parhaat tulokset syntyvät parhailla käytännöillä – ja niitä hyvin johtamalla.

Tapani Kyrki

Suomen ja Baltian maajohtaja, Aurora Innovation Oy, Espoo

Lue lisää: