Yhä useampi nuori jää työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle, mikä altistaa nuoria syrjäytymiselle. Vuonna 2015 mielenterveysperusteinen työkyvyttömyyseläke myönnettiin 2289:lle alle 35-vuotiaalle. Luku sisältää sekä pysyvät että määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Luku on kasvanut 31,5 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.

– Nuorten putoaminen koulutus- ja työelämästä on yksilön hyvinvoinnille merkittävä riskitekijä, minkä lisäksi se aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n erityisasiantuntija Hanna Heikkilä tiedotteessa.

– Näin ei tarvitsisi olla, vaan satsaamalla varhaiseen hyvinvointia vahvistavaan ehkäisevään työhön ja hyödyntämällä näyttöön pohjaavia työkaluja, voimme antaa jokaiselle nuorelle mahdollisuudet kasvaa hyvinvoivaksi ja aktiiviseksi yhteiskuntamme jäseneksi.

Tilastojen mukaan nuorten päihteiden käyttö on laskussa, mutta laskeva kehityssuunta ei koske kaikkia nuoria. Esimerkiksi alkoholin käyttö on paljon yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa kuin lukioissa, ja erot vaikuttavat kasvavan.

Samat tekijät altistavat sekä liialliselle päihteiden käytölle että mielenterveysongelmille, toisaalta samankaltaiset tekijät myös suojaavat niiltä kummaltakin. Siksi näihin tekijöihin kannattaa vaikuttaa jo lapsuudessa, jolloin ehkäisy on kaikkien helpointa, kerrotaan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tiedotteessa.

Alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat merkittävästi suomalaisten terveyseroihin. Vanhempien alkoholi- ja muut päihdeongelmat ovat vahvasti yhteydessä lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kehitykseen.

Kodin vaikutus kantaa kauas aikuisuuteen, myös hyvässä. Siksi jokaisen vanhemman vanhemmuustaitoja pitäisi tukea entistä tehokkaammin, mikä ehkäisisi lapsen ja nuoren päihteiden käyttöä ja mielenterveyden ongelmia.

– Hyvät vanhemmuustaidot ja se, että lämmintä vanhemmuutta tuetaan, ovat kaikkein tehokkainta ehkäisevää päihdetyötä. Näin todistavat selvitykset ja tutkimukset eri puolilta maailmaa, sanoo EHYT ry:n erityisasiantuntija Hanna Heikkilä tiedotteessa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi kiinnostusta lapsen koulunkäyntiin, harrastuksiin ja ystävyyssuhteisiin. Pitäisi olla perillä lapsen elämästä, miten hänellä oikeasti menee.

– Kannustava, kuunteleva ja selkeät rajat asettava vanhemmuus suojaa lasta myöhemmältä riskikäyttäytymiseltä, Heikkilä sanoo.

Myös toimivaan kouluyhteisöön kuuluminen on lasta suojaavaa aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Jokaisen oppilaan aktiivista osallistumista tukeva koulukulttuuri on yksi YK:n suosittelemista ehkäisevän päihdetyön muodoista. Samoin oppilaiden yleisten sosiaalisten valmiuksien sekä tunne- ja päätöksentekotaitojen tukeminen ovat osa koulujen päihdetyötä, jolla on todettu olevan vaikutusta siihen, miten lapsella myöhemmin elämässä menee.

– Tukemalla nuorten tervettä kasvua laaja-alaisesti voidaan samalla myös tukea heidän koulumenestystään ja ehkäistä päihteidenkäytön ohella muun muassa väkivaltaista käyttäytymistä tai mielenterveysongelmia. Ehkäisevä päihdetyö siis parantaa lasten ja nuorten tasa-arvoisia valmiuksia integroitua opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan.

Päihteiden saatavuuden, markkinoinnin ja hinnan sääntely vaikuttavat myös tehokkaasti päihteidenkäyttöön. Alaikäisten päihteidenkäyttöä voidaan ehkäistä noudattamalla alkoholin ja nikotiinituotteiden ostoikärajoja ja puuttumalla päihteiden välittämiseen alaikäisille. Sääntelyn avulla voidaan vähentää myös lasten ja nuorten kokemia aikuisten päihteiden käyttöön liittyviä kielteisiä vaikutuksia.

Lue myös: Islannin malli Uudellemaalle: Nuorten päihdeongelmat Euroopan pienimmiksi.