Terveystalon vastaanottokäynteihin perustuvan ennusteen mukaan mielenterveysongelmiin liittyvien vastaanottokäyntien määrä voi laskea tänä vuonna lähes 40 prosenttia. Mielenterveyskäyntejä tehtiin Terveystalossa huhtikuun toisella viikolla 34 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuosi sitten.

Koronaviruksen pelko saa mielenterveyshäiriöistä kärsiviä jättämään lääkärikäyntejä väliin. Se tarkoittaa, että monen ihmisen mielenterveyden häiriöt jäävät koronan vuoksi hoitamatta, ja osan hoitoa ei saada edes käyntiin tämän vuoden aikana. Mallintaminen perustuu Terveystalon omaan potilasdataan sekä kansallisiin ja kansainvälisiin näkemyksiin epidemian kulusta.

Mielenterveysongelmat ovat koronapandemian aikana lisääntyneet maailmalla ja Suomessa. Esimerkiksi Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen tuli maaliskuussa 38 prosenttia enemmän yhteydenottoja kuin vuosi sitten.

Mielenterveysongelmien hoitamatta jääminen on merkittävä ongelma, koska normaalioloissakin vain vajaa viidesosa masentuneista saa asianmukaista, Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa, kerrotaan Terveystalon tiedotteessa.

Mielenterveyshäiriöt ovat suurin yksittäinen tekijä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Se on ollut kasvava syy erityisesti alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkepäätöksissä. Terveystalon datan mukaan suurin hoitoa vaille jäävä ryhmä on työikäiset alle 40-vuotiaat.

– Suurin vaara on, että osalla hoitamatta jäävistä mielenterveyspotilaista tilanne hankaloituu huomattavasti. Hoitamatta jäänyt ongelma voi aiheuttaa potilaille esimerkiksi vakavaa masennusta tai muita sairauksia ja nostaa merkittävästi riskiä sairastua työkyvyttömyyttä uhkaavaan masennukseen uudelleen, Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä sanoo tiedotteessa.

Ämmälän mukaan mielenterveysongelmien ja muiden sairauksien hoitamatta jättämisessä piilee valtava riski, joka olisi yhteiskunnan tasolla otettava nyt huomioon koronapandemian vaikutuslaskelmissa.

Mielenterveysongelmien hoitoa vaikeuttaa tällä hetkellä se, että kasvokkaisten kontaktien puuttuessa läheisenkin ihmisen huolet tai esimerkiksi kollegan alkoholin liikakäyttö voivat jäädä huomaamatta.

– Mitä ahdistuneempi ihminen on, sitä suurempi on päihdekäytön lisääntymisen riski. Ihminen pyrkii siinä ratkaisemaan ongelmaa samalla tavalla kuin rahaongelmia pikavipin avulla, mutta molemmissa lopputulos on sama: lopulta maksu tulee korkojen kanssa, Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä sanoo.

Mielenterveysongelmissa nopeasta hoitoon hakeutumisesta on hyötyä. Esimerkiksi lyhytpsykoterapialla monia sairastuneita pystytään hoitamaan tehokkaasti. Mitä varhaisemmin hoitoa on saatavilla, sitä vaikuttavampaa se on. Esimerkiksi Terveystalon työterveysasiakkaat ovat saaneet hyviä tuloksia henkilöstölleen tarjoamiensa mielenterveyspalveluiden avulla.

Miltei kaikkea hoitoa voi saada nyt myös etänä, ja lähivastaanotollakin annettu hoito on turvallista, koska koronapotilaiden vastaanotot on eristetty muista potilaista.

– Mitä pidempään sairastaa ja on työkyvytön, sitä haastavampaa paluu toimintakykyiseksi on. Mahdollisimman nopea avun saaminen ja toimintakyvyn palauttaminen on siis tärkeää. Esimerkiksi muutaman kuukauden lyhytpsykoterapialla tai lääkehoidolla saadaan hyviä tuloksia lievemmissä ongelmissa, Ämmälä kertoo.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.