Mielenterveyden häiriöistä johtuneet sairauspoissaolot kasvoivat viime vuonna puolella miljoonalla päivällä. Yhä useampi työikäinen suomalainen saa sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi. Kela maksoi vuonna 2018 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella yhteensä 4,6 miljoonalta päivältä. Vuonna 2017 määrä oli 4,1 miljoonaa päivää.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Noin 74 300 työikäistä sai viime vuonna sairauspäivärahaa niiden perusteella. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut 27:llä prosentilla, eli yli neljänneksellä.

Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren arvioi tiedotteessa, että työelämän muutokset ja vaatimusten lisääntyminen sekä yhteiskunnan rakennemuutokset saattavat heijastua työssä jaksamiseen.

– Kehitykseen on voinut vaikuttaa lisäksi myös taloussuhdanteen ja työllisyystilanteen parantuminen. Tutkimukset osoittavat, että työllisyyden kohentuessa sairauspoissaolot usein yleistyvät, Blomgren sanoo.

Pitkien sairauspoissaolojen määrä ja samalla sairauspäivärahan tarve kasvoivat viime vuonna. Kela maksoi sairauspäivärahaa yhteensä 787 miljoonaa euroa yhteensä yli 294 000:lle saajalle. Edellisvuonna summa oli 764 miljoonaa euroa ja saajien määrä 286 000.

Toiseksi yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niiden perusteella maksettujen päivien määrä pysyi viime vuonna ennallaan 4,3 miljoonassa päivässä.

Kela maksaa sairauspäivärahaa pitkistä, yli yhdeksän päivää jatkuvista sairauspoissaoloista.

Tiedot löytyvät Kelan tuoreesta tilastosta.