Sekä ruokavaliolla, psyykkisellä hyvinvoinnilla että aineenvaihduntaterveydellä oli yhteyksiä samoihin verestä mitattaviin aineenvaihduntatuotteisiin, osoittaa FM Stefania Noermanin väitöstutkimus.

Aineenvaihdunnallisen terveyden mittareina tutkimuksessa olivat tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskitekijät ja ilmaantuvuus.

Aineenvaihdunnalliset sairaudet ovat maailmanlaajuisesti merkittävimpiä kuolinsyitä. Sairastumisriskiin vaikuttavat perimän lisäksi elämäntapatekijät, kuten ruokavalio ja stressi, mutta eri elämäntapatekijöiden osuudesta ei ole varmaa tutkimustietoa.

Kohdentamattomalla metabolomiikalla voidaan nykyisin määritellä kattava aineenvaihduntatuotteiden profiili, joka heijastaa muutoksia yksilön terveydentilassa. Näin voidaan selvittää myös elämäntapojen ja aineenvaihdunnallisen terveyden välisiä yhteyksiä ja vaikutusmekanismeja.

Noermanin väitöstutkimuksessa käytettiin kohdentamatonta metabolomiikkaa sellaisten yhdisteiden ja aineenvaihduntareittien löytämiseksi, joilla on yhteys sekä ruokavalioon, psyykkiseen stressiin ja hyvinvointiin että tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiin.

Ruokavaliota tarkasteltiin sekä yksittäisen komponentin eli kananmunien käytön osalta että kokonaisuutena terveellisen Itämeren ruokavalion toteutumisen näkökulmasta.

Aineistot olivat kuopiolaisesta Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta ja Elixir-elämäntapainterventiotutkimuksesta. Kohdentamattomassa metaboliittiprofiloinnissa yhdistettiin nestekromatografia ja massaspektrometria, mikä mahdollisti aineenvaihduntatuotteiden kattavan analyysin.

Tutkimus osoitti uusia yhteyksiä joidenkin aineenvaihduntatuotteiden sekä elämäntapojen, psyykkisen hyvinvoinnin ja aineenvaihdunnallisen terveyden välillä. Erityisesti tietyillä rasva-aineenvaihdunnan tuotteilla, kuten fosfolipideillä ja plasmalogeeneillä, havaittiin yhteys tutkittuihin elämäntapatekijöihin, vaikka osatutkimusten tulokset eivät olleet kaikilta osin yhteneväisiä.

Tulokset tukevat myös oletusta fysiologisen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteisistä, tulehdukseen liittyvistä mekanismeista.

Suolistomikrobien tuottamien yhdisteiden ja aineenvaihduntasairauksien riskitekijöiden välillä havaitut yhteydet viittaavat siihen, että ruokavalion vaikutus sepelvaltimotautiriskiin voi riippua osin suolistomikrobeista.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti?

Kirjautumalla tästä saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.