Politiikan parista esiin nostettu ajatus kuuden tunnin työpäivistä on saanut useammalta taholta tyrmäävän vastaanoton. Terveydenhuollon sanelu- ja kirjaamispalveluoperaattori Inscripta Oy:llä on kuitenkin positiivisia kokemuksia lyhyemmistä työtunneista.

– Meitäkin löytyy jo – täysin markkinaehtoisesti toimivia yrityksiä, jotka ovat päättäneet toteuttaa kuuden tunnin työpäiviä, yrityksen toimitusjohtaja Simo Sorsakivi sanoo.

Inscripta on startup-yritys, joka aloitti toimintansa kolme vuotta sitten. Se tarjoaa terveydenhuollon organisaatioille ulkoistettua tekstinkäsittelypalvelua ja on kehittänyt myös oman puheentunnistusratkaisun ja sanelusovelluksen.

Kuuden tunnin työpäivistä nauttivat Inscriptan tekstinkäsittelijät. Lyhyempi työaika otettiin käyttöön heti yrityksen perustamisen aikaan.

– Intuitiivinen ennakko-oletuksenani oli, että tekstinkäsittelyn kaltainen suorittava ja itseään toistava, mutta suhteellisen intensiivinen tietotyö ei voi olla tehokasta koko kahdeksan tunnin työpäivän ajan, esimiestaustaa terveydenhuollon tukipalveluista omaava Sorsakivi kertoo.

Inscriptassa päätettiin kokeilla, mitä kahden tunnin nipistäminen tekisi työntekijöiden tehokkuudelle. Sorsakiven intuitio osoittautui oikeaksi.

– Lyhyemmistä työpäivistä tuli meille vetovoimatekijä, jolla saimme motivoituneita työntekijöitä taloon. Kuuden tunnin työajalla tekstinkäsittelijöiden työn tulokset olivat vähintään vastaavia, osittain jopa parempia kahdeksan tunnin työpäivään verrattuna.

Vaikka työtunneista on vähennetty kaksi tuntia, tekstinkäsittelijät saavat täyttä palkkaa.

– Sitä meiltä usein kysytään, että olemmeko tinkineet myös palkasta. Olemme yksityinen toimija, joten meillä ei ole velvoitetta noudattaa kunnallista työehtosopimusta. Yksityisellä tekstinkäsittelyalalla ei kuitenkaan ole yleissitovaa työehtosopimusta, eikä erityistoimialojen sopimuksessa ole taulukkopalkkaa tekstinkäsittelijöille, joten olemme päättäneet seurailla KVTES:iä.

Inscriptan tekstinkäsittelijät saavat siis samaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin julkisella puolella vastaavia tehtäviä tekevät.

Yhtiössä työskentelee tällä hetkellä 25 tekstinkäsittelijää. Koko yrityksessä on 35 työntekijää.

Sorsakiven mukaan lyhyemmät työpäivät ovat selkeästi vaikuttaneet työntekijöiden työhyvinvointiin.

– Olemme varsin pienikokoinen firma, mutta mitä omasta otoksestamme olemme pystyneet tulkitsemaan niin sairauspoissaolojen määrä on meillä varsin pieni. Lisäksi työntekijöiden vaihtuvuus on huikean pientä, Sorsakivi kertoo.

Tekstinkäsittelijät ovat ammattiryhmä, jonka työn on sanottu olevan tekoälyn vuoksi uhattuna. Inscriptalla muutosta seurataan tietyllä tapaa näköalapaikalta.

Yritys on kehittänyt koneoppimiseen perustuvan sanelusovelluksen. Sen myötä yrityksen omat tekstinkäsittelijätkään eivät enää pura saneluita ja kirjoita tekstiä alusta lähtien. Tuon työn tekee nyt tekoäly automaattisella tehokkuudella, ja ihmisten kontolla on tarkastaa teksti ja korjata koneen tekemät virheet. Silloin järjestelmä oppii ja kehittyy jatkuvasti yhä tarkemmaksi.

– Siksi meidän tekstinkäsittelijöillämme on nykyisin työnimikkeenä dataoperaattori, Sorsakivi sanoo.

Virheitä tekoälyn jäljiltä syntyy kuitenkin enää harvoin, ja Inscriptan järjestelmä on edelleen tehostanut käsittelyprosessia manuaaliseen verrattuna kolminkertaisesti. Sorsakivi ei tästäkään huolimatta näe, että inhimillisen työvoiman tarve terveydenhuollon potilastekstien ja kirjausten käsittelyssä lähivuosinakaan tyystin loppuisi.

Sorsakiven mukaan terveydenhuollon prosessit ovat yhä vahvasti manuaalisia ja dokumentaatioinfrastruktuuri niin monimutkainen, ettei tekoälypohjainen käyttöliittymä pysty yhtäkkiä korvaamaan koko prosessia täydellisesti.

– Eikä ainakaan niin, että käyttäjäkokemus lääketieteen ammattilaisen suuntaan pysyisi ehjänä.

– Varmasti tekstinkäsittelylliset tehtävät tulevat valtaosin siirtymään historiaan, mutta se tulee aikanaan tapahtumaan luonnollisesti. Niin, ettei alalle lopulta enää tuoda uusia henkilöresursseja.

Ennen suurta tekoälyrevoluutiota tekstinkäsittelijöiden kuusituntiset työpäivät voisivat olla Inscriptan tavoin normaalia arkea myös julkisessa terveydenhuollossa.

– Sama temppu pystytään tekemään teknologian tuoman tehokkuuslisän ansiosta sektorilla, jossa tekstinkäsittelijöitä työskentelee useampi tuhat. Tekstinkäsittelyn kaltaisesta manuaalisesta bulkkityöstä voidaan saada helposti vuosittain 100 miljoonan euron säästö. Se vastaa kutakuinkin sitä rahamäärää, joka pitäisi löytää tuhannen uuden lääkärin palkkaamiseksi terveyskeskuksiin.

Viime vuosina lääkäreiden työaikaa on alkanut valua enenevissä määrin kirjausten ja muiden sihteerityön kaltaisten tehtävien tekoon.

– Lääkäreille voisi antaa pari-kolme vastaanottoaikaa lisää, jos kustannuksia eliminoidaan vanhanaikaisista järjestelmistä, joissa ei ole hyödyllistä käyttää ihmiskognition kaltaista kyvykkyyttä.

Juttua päivitetty 29.8.2019 klo 9.18: Lisätty yrityksen tämänhetkisiä työntekijämääriä.