Jotain on nyt isossa kuvassa vialla.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen on ottanut blogikirjoituksessaan esille nuorten lääkäreiden ja lääkäriopiskelijoiden työviihtyvyyden. Renkosen mukaan Meilahdessa on tapahduttava muutosta, koska yliopiston ja yliopistosairaalan yhteisön tärkeä tehtävä on seuraavan lääkärisukupolven kouluttaminen.

– Meidän seniorien on aika katsoa peiliin ja alkaa konkreettisesti muuttaa työkulttuuria, Renkonen kirjoittaa.

Kirjoituksen muusana on toiminut Husin erikoistuvien kehnot työskentelyolosuhteet. Ne nousivat alun perin tapetille Nuorten lääkärien yhdistyksen (NLY) vuosittaisen koulutuspaikkakyselyn myötä.

– Hus (ja siinä rinnalla lääkis) saa yliopistosairaaloista koulutuspaikkana kaikkein huonoimmat pisteet, Renkonen toteaa NLY:n kyselyn tuloksista.

Sittemmin niin media kuin Husin omat sisäiset selvitykset ovat avanneet tilannetta enemmän.

Renkonen kertoo, että myös Helsingin yliopiston lääketieteellisen opiskelijat keräsivät viime vuonna palautetta opinnoistaan. Vastauksista paljastuu, että lääkäriopiskelijatkin ovat kokeneet työskentelyilmapiirinsä huonoksi.

”Meitä opiskelijoita voisi kohdella niin kuin normaaleja ihmisarvon omaavia aikuisia ihmisiä tavallisesti kohdellaan.”

”Tuntuu, että oletus on, että opiskelijat ovat laiskoja ja epämotivoituneita.”

Renkonen muistuttaa, että kyselyt ovat koskeneet nimenomaan työviihtyvyyttä.

– Osin syynä voi olla johtaminen tai sen puutekin. Jos opiskelijoille annetaan eri klinikoilla ja yksiköissä epäyhtenäisiä ohjeita ja sovelletaan aivan erilaisia käytäntöjä pakollisen opetuksen korvaamisessa, tuntuu se opiskelijoista epäoikeudenmukaiselta. Samoin monet opintotoimistossa asioivat opiskelijat kokevat saavansa jopa tylyä palvelua.

Renkonen toteaa, että kaikilla - niin perus- ja jatko-opiskelijoilla kuin henkilökunnallakin - olisi mahdollisuus parantaa omaa käytöstään ja siten lisätä yhteistä viihtyvyyttä.

– Tämähän ei suinkaan tarkoita, että kaikesta tarvitsee olla samaa mieltä. Epäkohtia tulee nostaa esille, jos sellaisia huomaa. Keskeisintä on kuitenkin tapa, millä tämä tapahtuu.

Renkonen muistuttaa, että Husissa on huonoksi koettuihin käytänteisiin ryhdytty etsimään parannuskeinoja. Osassa erikoisaloja erilaisissa kyselyissä on myös saatu erinomaisia tuloksia, joten korjaavia toimenpiteitä tulee dekaanin mukaan kohdistaa nimenomaan haasteellisiin yksikköihin.

Kirjoitus toteaa realistisesti myös sen, että suurten organisaatioiden toimintatapoja ja -kulttuuria ei yleensä nopeasti muuteta.

Lopuksi dekaani esittää yhtä konkreettista tapaa työhyvinvoinnin parantamiseen. Helsingin Sanomissa (1.1.) julkaistuun juttuun viitaten Renkonen kehottaa kaikkia meilahtelaisia opettelemaan yhden trendin: olemaan mukava.

– Voisimme kaikkien työhön perehdyttämisen, potilaan kohtaamisen, toimenpiteiden ja diagnostiikan opettamisen lisäksi yhdessä käynnistää ”hyvän käyttäytymisen kampanjan” Meilahdessa. Tämä alkaisi aivan yksinkertaisista perusasioista kuten tervehtimisistä, silmiin katsomisista, mukaan ottamisista ja hyvistä kohtaamisista.

– Kutsun siis koko työ- ja opiskeluyhteisön tähän mukaan, Renkonen kirjoittaa tekstissään.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.