Lasten Mehiläisessä tehtyjen diagnoosien data osoittaa, että mielenterveyteen liittyvien diagnoosien määrä on kasvanut pandemian aikana lapsilla ja nuorilla yli 50 prosenttia käyntimääriin suhteutettuna.

”Tarkastelemme aktiivisesti koronapandemian aikaisia muutoksia diagnoosiemme datassa. Erityisen huolestuttavalta tällä hetkellä näyttää lasten ja nuorten psyykkisten diagnoosien kasvu”, kertoo lastentautien vastuulääkäri Petri Koponen Lasten Mehiläisestä tiedotteessa.

Mehiläisen aineisto osoittaa, että 4–15-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveysdiagnoosien suhteellinen osuus kaikista annetuista diagnooseista kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2021 lähes 51 prosenttia. Erityisesti yläkouluikäisten, 13–16-vuotiaiden kohdalla luku on kasvanut nopeasti. Vuoden 2019 alussa mielenterveyden diagnooseja annettiin yläkouluikäisille noin 30 diagnoosia tuhatta lääkärikäyntiä kohden, kun vuoden 2021 lopulla vastaava luku oli 80 diagnoosia.

”Pääosin nuoret ovat kuormittuneet etäopiskelusta. Erityisen kovasti tämä on iskenyt nuoriin, joilla on neuropsykiatrisia haasteita, ja joille itseohjautuvuus on vaikeampaa myös normaalioloissa. Oman opiskelun organisointi ja aikataulutus meni monilla etäopinnoissa täysin mahdottomaksi. Tämä osaltaan johtaa lisääntyneeseen masennus- ja ahdistusoireiluun”, Koponen kertoo.

Koposen mukaan myös esimerkiksi harrastustoiminnan rajoittaminen on voinut aiheuttaa pienemmilläkin lapsilla samoja oireita kuin etäopiskelu nuoruusikäisillä. Rajoitetulla harrastustoiminnalla voi olla kauaskantoiset seuraukset esimerkiksi lapsen identiteetin ja sosiaalisen kyvykkyyden muodostumiseen sekä itseluottamuksen rakentumiseen.

Myös vanhempien käyttäytymisellä ja suhtautumisella koronaan on Koposen mukaan oma merkityksensä.

”Lapsen voi olla vaikea hahmottaa mikä ero koronapandemian uhassa on yksilötasolla ja esimerkiksi riskiryhmien osalta. Vastaanotolla olen nähnyt, miten joissain perheissä viruksen uhalta suojautumiseksi on käytetty toisinaan hurjiakin keinoja, kuten suoraa eristäytymistä. Riskiryhmille tämä on tietysti täysin ymmärrettävää, mutta pitkä eristäytyminen ja pelon ilmapiirissä eläminen voi pahimmillaan horjuttaa lapsen psyykkistä hyvinvointia”, Koponen lisää.

Antibioottien määrääminen romahti merkittävästi

Mehiläisen aineistosta käy myös ilmi, että lapsille ja nuorille määrättyjen antibioottien määrä laski merkittävästi koko koronakevään ajan aina kesään 2021 asti. Merkittävin muutos on tapahtunut 2–3-vuotiaiden ikäryhmässä, joille pääsääntöisesti määrätään eniten antibiootteja. Määrättyjen antibioottien suhteellinen osuus laski koronapandemian aikana jopa 66 prosenttia verrattuna vuoden 2020 alkuun, jolloin infektioepidemia oli käynnissä.

”Pääsyy näin suurelle laskulle antibioottien määrässä on siinä, että ihmisten kanssakäymistä vähennettiin radikaalisti ja käsihygieniaa lisättiin ja maskeja käytettiin. Näiden toimenpiteiden vaikutukset ylsivät koronan lisäksi myös kaikkiin hengitystieviruksiin, jolloin niiden määrä laski merkittävästi. Mitä vähemmän väestötasolla lapsilla on eri virusflunssia, niin myös riski jälkitaudeille, kuten korvatulehduksille, laskee. Kun virukset vähenivät, myös antibioottien käytön määrä tippui koska jälkitauteja ei tullut”, Koponen sanoo.

Mehiläisen mallinnusdata osoittaa, että tilanne antibioottien osalta on vähitellen palautumassa kohti aiempaa tasoa erityisesti pienimpien lasten kohdalla.