Toimittajat ovat palkinneet Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broaksen kaksi kertaa hänen viestinnällisistä taidoistaan. Tuoreempi huomionosoitus on tältä keväältä, edellinen vuodelta 2010. Broasta kiitetään tarkaksi, selkokieliseksi, asialliseksi, ystävälliseksi, rauhalliseksi ja tartuntatautien kiemuroihin pureuduttaessa myös opastavaksi. On helppo lukea rivien välistä, että haastateltava ymmärtää, että myös toimittaja tekee työtään ja on vastuussa lukijoilleen ja kuulijoilleen. Asioita on turha mutkistaa, etenkään kriisissä.

Broaksen eduksi lasketaan myös se, että hän on lukuisista kiireistään huolimatta aina toimittajien tavoitettavissa.

On helppo lukea rivien välistä, että haastateltava ymmärtää, että myös toimittaja tekee työtään ja on vastuussa lukijoilleen ja kuulijoilleen.

Koronaepidemian kaltaista viestinnällistä haastetta harva muistaa kokeneensa. Yleisesti ottaen on selvitty hyvin. Media on saanut ajantasaista tietoa, tiedeyhteisö on pystynyt tutkitun tiedon varassa tekemään suunnitelmia ja päätöksiä potilaiden hoitoon ja sairaaloiden toimintaan liittyen. Kansaakin on valistettu sitä mukaa, kun tietoa koronasta on kertynyt.

Koronakevät on myös korostanut viestinnän selkeyden merkitystä. Kantojaan on tarkentanut muun muassa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta, jonka lausunto koronan tukahduttamisesta oli ristiriidassa THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen kannan kanssa.

Husissakin nähtiin pienoinen viestinnällinen ryppy, kun diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen vaati rajoitusten kiristämistä. Tämän jälkeen Hus kiirehti tiedottamaan, että linjauksista vastaa Husin ylin johto, käytännössä toimitusjohtaja Juha Tuominen.

Husin tuolloin julkaisemasta tiedotteesta jäi mieleen kohta, jolla on laajaa merkitystä yleisölle silloinkin, kun kiireellistä viestinnän tarvetta ei ole, mutta uutisvirta soljuu normaaliin tapaan. Tiedotteessa todetaan, että Husin asiantuntijat ja työntekijät kommentoivat oman osaamis- ja vastuualueensa puitteissa, mikäli työtilanteeltaan ehtivät.

Haastattelupyyntö voi tulla vain kerran uralla, ja silloin olisi varmasti mukava onnistua.

Ehdollisuus kirskahtaa toimittajan korvaan. Terveydenhuollossa toimii tuhansia kovan tason asiantuntijoita, yhtä hyvin perusterveydenhuollossa kuin yliopistosairaaloissakin. Sekin tiedetään, että tiedonvälitys on nopeaa ja tiedon tarve valtava. Terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä jopa korostuneen suurta. Hyvällä tahdolla varmasti kommentin antamiselle ja tarkistamiselle löytyy hetki ja työnantajalta joustoa niin, että sen voi tehdä työajalla. Iltapäivälehden yhdellä terveysaiheisella jutuilla voi olla satoja tuhansia, jopa puoli miljoonaa lukijaa parissa päivässä. Ei ole yhdentekevää, kenen ääntä niissä kuullaan.

Viikko sitten eronnut valtionvarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) hankki viestintäkoulutusta kartuttaakseen median kohtaamis- ja viestintätaitojaan. Voisin kuvitella, että median kohtaamisen taidoilla olisi käyttöä terveydenhuollon ammattilaisillakin.

Haastattelupyyntö voi tulla vain kerran uralla, ja silloin olisi varmasti mukava onnistua.

Lue lisää: