Koronatapaukset ovat kaksinkertaistuneet kahden viime viikon aikana. Tuoreimman neljäntoista päivän seurantajakson aikana (5.–18.9.) todettiin 638 uutta tautitapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus väestöön suhteutettuna oli 11,5 tapausta 100 000 asukasta kohden. Tiistaina vuorokausiluku pomppasi 149:ään. (thl.fi).

Suomalaiset ovat näyttäneet hetkittäin unohtaneen koronaepidemian olemassaolon. Kauppakeskuksissa vaeltaa maskittomia shoppailijoita. Karille ajaneen Viking Amorellan kyydissä oli kaksisataa matkustajaa, vaikka matkustamista kehotetaan edelleen välttämään muualle kuin kotimaan sisällä. Hissiin astutaan huoletta, vaikka kyydissä olisi jo joku. Työpaikoilla on huolestuttu turvavälien noudattamisen puutteesta. Jopa poskisuudelmia vaihdetaan kaupungilla.

Kuten aina, kolikolla on kääntöpuolensa. Kevään sulkujen seurauksia aletaan nähdä vasta viiveellä. Kotiväkivaltatapausten tiedetään lisääntyneen kevään ja kesän aikana. Lasten etäopetuksen järjestämisessä ja opettajien digiosaamisessa oli suuria tasoeroja. Työttömien määrä on kasvanut rajusti koronapandemian aikana.

Vaikka Suomen talous on selvinnyt muihin Euroopan maihin verrattuna kohtuullisesti, koronakriisi koettelee erityisesti tiettyjä toimialoja, kuten majoitus- ja ravitsemusalaa sekä tapahtumaliiketoimintaa.

Lähtökohta pitää olla, että jokainen on potentiaalinen tartuttaja.

Kevään laajojen sulkujen on arvioitu olleen virhe, mutta toisaalta on ymmärrettävää, että tuolloin toimittiin olemassa olevien tietojen varassa. Epidemian leviäminen vauhdilla maailmalla säikäytti.

Nyt näyttää siltä, että selkeät ohjeet ja niiden noudattaminen: turvavälit, käsienpesu, yskiminen hihaan, omaehtoinen karanteeni oireisena, testaaminen ja maskien käyttö suojaisivat yksilöä ja yhteiskuntaa riittävästi.

Jostain syystä kasvomaskien käyttö ei ole innostanut suomalaisia siinä määrin kuin olisi syytä. Ohjeistuksessa ei ole väärintulkinnan varaa: julkisissa ja ahtaissa paikoissa, joissa on paljon muita ihmisiä, maskin käyttö ehkäisisi tartuntoja.

Suomen maskiohjeistuksessa olisi jopa tiukentamisen varaa. Lisääntyneet tartunnat on otettava vakavasti.

Suomen etu on, että tartuntamäärämme laahaavat muuta maailmaa perässä ja voimme oppia ja ennakoida. Nyt on nähtävissä, että tauti leviää nuorten parissa, ja riskinä on, että he oireettomina tai lieväoireisina eivät osaa varoa ja tartuttavat vanhempansa ja isovanhempansa, jolloin sairaalahoidon tarve alkaa uudelleen kasvaa ja kuolemat lisääntyä.

Pienet teot merkitsevät, ja asiantuntijoiden rooli viestijöinä on nyt suuri. Mitä selkeämmin viestitään, sitä helpommin viesti ymmärretään. Lähtökohtana pitää olla, että jokainen on potentiaalinen tartuttaja.

Pääkirjoitus julkaistiin 25. syyskuuta Mediuutisten numerossa 31/2020.