Jopa joka neljännellä masennuksesta kärsivällä potilaalla masennusoireet voivat vähentyä jo kahden psykologisen hoitotapaamisen jälkeen.

Asiasta kertoo psykologian maisteri Katariina Keinosen tuore väitöstutkimus.

Hyvin aikaisessa vaiheessa hoitoa tapahtuvaa voinnin paranemista kutsutaan varhaiseksi äkilliseksi hyötymiseksi. Ilmiö on tunnistettu jo 90-luvulla, mutta sitä ei ole vieläkään voitu täysin selittää.

Arvioiden mukaan jopa 30–40 prosenttia psykologisista ongelmista kärsivistä kokee jossain hoidon vaiheessa yhtäkkisen muutoksen voinnissaan. Keinosen väitöskirjatutkimus keskittyy erityisesti varhaiseen äkilliseen hyötymiseen.

– Varhaisen äkillisen hyötymisen välitön vaikutus on masennuksesta kärsivän näkökulmasta katsottuna hyvin suuri, ja lisäksi se ennustaa parempaa kokonaishoitotulosta kuuden tapaamisen jälkeen.

Varhainen äkillinen hyötyminen voi jopa johtaa nopeaan toipumiseen ilman pitkää hoitosuhdetta. Keinosen väitöstutkimus antoi viitteitä siitä, että potilaan kanssa voidaan päästä nopeasti pysyviin tuloksiin. Lisäksi väitöskirjatutkimus osoittaa, että varhaisen äkillisen ilmiötä esiintyy myös opiskelijoiden toteuttamien lyhytinterventiohoitojen aikana.

Keinosen tutkimuksessa lyhytinterventiohoitoja toteuttivat nimenomaan psykologian opiskelijat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta asiakastyöstä.

Varhain äkillisesti hyötyneiden joukossa tapahtuneet muutokset osoittautuivat hyvin vakaiksi ja pysyivät yllä jopa 12 kuukauden seurantavaiheen arviointiin asti.

– Varhainen äkillinen hyötyminen oli yhteydessä myös psykologisiin prosesseihin, joihin hoito pyrki vaikuttamaan. Tulokset viittaavatkin siihen, että varhainen äkillinen hyötyminen heijastelee todellista muutosta, ei vain ajoittaista vaihtelua oireilussa.

Väitöskirjatutkimuksen hoito toteutettiin hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmin. Kaksi ensimmäistä tapaamista olivat ennalta suunniteltuja ja aikataulutettuja.

– Käyttämäämme hoitomallia voitaisiin verrattain kevyellä koulutuksella hyödyntää laajemminkin. Se voisi olla yksi osa porrastettua hoitomallia, jossa hoitotapaamisia annosteltaisiin tarpeen mukaan. Nykymallissa hoitojen aloittamista saatetaan siirtää kulujen välttämisen toivossa.

Vaikka varhainen äkillinen hyötyminen on sekä teoreettisesti että hoitotyön näkökulmasta merkittävä ilmiö, sitä on tutkittu verrattain vähän. Jatkotutkimus onkin tarpeen sen ymmärtämiseksi, voidaanko varhaista äkillistä hyötymistä edesauttaa tai voidaanko hyötyviä tunnistaa etukäteen.

– Tulokset viittaavat siihen, että suurelle joukolle masennuksesta kärsiviä apu voisi olla vain muutaman tapaamisen päässä. Seuraava haasteemme on selvittää, miten varhainen äkillinen hyötyminen tapahtuu ja millaisissa tilanteissa se on todennäköistä, Keinonen pohtii.

Keinosen psykologian väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 11. tammikuuta.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.