Koronakriisin johtamiskokemuksista ja valmiuslain käyttöönotosta on valmistunut raportti.

Konsulttiyhtiö Deloitte selvitti valtioneuvoston tilauksesta kyselyhaastatteluin virkamiesten ja poliitikkojen näkemyksiä kriisijohtamisen onnistumisesta, epäonnistumisista ja kehittämiskohteista. Kysely koski aikajaksoa tammikuun alusta kesäkuun loppuun.

Isossa kuvassa arvio on myönteinen: kriisijohtamisessa toimet olivat pääosin oikeita ja oikea-aikaisia, ja päätöksenteko oli nopeaa epävarmuudesta huolimatta. Mutta myös kritisoitavaa löytyy. Valtioneuvosto saa moitteita mikromanageerauksesta ja pitkistä kokouksista.

Hallituksen pitäisi olla päätöksentekofoorumi, ei keskustelufoorumi. Sen pitäisi vetää strategiset linjaukset, ei puuttua operatiiviseen toimintaan.

Virkamiesrooleissa ja poliittisissa rooleissa nähtiin selkeyttämisen varaa. ”Hallitus joutui käyttämään paljon aikaansa neuvotteluihin ja operatiivisen tason yksityiskohtiin.”

Hallituksen pitäisi olla päätöksentekofoorumi, ei keskustelufoorumi.

Virkamiesten mielestä heitä ei hyödynnetty oikealla tavalla. He olisivat kaivanneet ennemmin tavoitteita keinojen tarjoamisen sijaan.

Poliitikkojen mielestä heille tuotiin asioita liian keskeneräisinä päätöksentekoon.

Osittain valmistelun laatua heikensi kiire ja resurssien niukkuus, etätyöskentely ja ministeriöiden siiloutuminen.

Haastateltavat olisivat kaivanneet päätöksentekoon laajempaa näkökulmaa, vaikka toisaalta diskuteeraamista arvosteltiin.

Varsinkin taloudellisten ja perusoikeudellisten näkökulmien olisi pitänyt tulla enemmän päätöksenteossa esille. Joidenkin mielestä ne jäivät varsinkin kriisin alussa liikaa terveyden jalkoihin.

Toisaalta vastauksissa todettiin, että talouskehitystä on vaikea saada hallintaan, ellei terveysturvallisuutta hallita onnistuneesti. ”Kuolemien lisääntyminen lisää epävarmuutta, jolla on huomattava vaikutus talouteen”, raportissa sanotaan.

Kiitosta sai erityisesti valtiosihteeri Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmä, joka toi kokonaisvaltaisemman näkemyksen kriisinhoitoon ja mahdollisti osaltaan hallituksen hybridistrategian eli koronakriisin hienosyisemmän hallinnan.

Kaikkiaan hallituksen terveys edellä -strategiaa pidettiin onnistuneena ja talouskin selviytyi odotettua paremmin.

Yksimielinen tuki valmiuslain käytölle

Yksikään haastateltava ei kyseenalaistanut poikkeusolojen julistamista ja valmiuslain käyttöönottoa.

Se oli suuren joukon mielestä ”ehdottomasti oikea ja oikea-aikainen päätös tässä tilanteessa”.

STM:llä oli keskeinen rooli valmiuslain käyttöönottotarpeen taustoituksessa. Lopulta valtioneuvosto ja presidentti totesivat yhdessä poikkeusolot.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanomisten todettiin vaikuttaneen valmiuslain käyttöönottopäätökseen.

Valmiuslain nähtiin myös jämäköittäneen kriisijohtamista. Se helpotti, selkeytti ja yksinkertaisti kaikkien tekemistä.

Lisäksi kontrolli pysyi koko ajan eduskunnalta, mikä on demokratian kannalta olennaista, kun puututtiin kansalaisten oikeuksiin.

”Kynnys ei ollut matala, mutta prosessi onnistuttiin viemään nopeasti ja onnistuneesti läpi.”

Myös valmiuslaista luopumista pidettiin oikeana ja oikea-aikaisena. Tosin joidenkin mielestä alasajo olisi voitu tehdä jo aiemmin.

Hybridistrategian koettiin tukevan poikkeusolojen päättymistä: Maltillisen purkamisen takia tartunnat eivät lähteneet meillä samalla lailla räjähdysmäiseen kasvuun kuin muualla Euroopassa, jossa rajoitukset purettiin kerralla.

Ohjekirjaa poikkeusolojen päättämisen varalle kuitenkin kaivattiin.

Uudenmaan eristäminen herätti tilanteen vakavuudelle

Uudenmaan eristäminen jakoi mielipiteet. Monen mielestä sillä kuitenkin pystyttiin turvaamaan terveydenhoitokapasiteetin riittävyys ja estämään taudin leviäminen.

Lisäksi se sai kansalaiset havahtumaan taudin vakavuuteen.

Monien mielestä poikkeusolojen aikainen malli oli selkeä kaikille. Eritellymmät ratkaisut olisivat myös olleet hitaampia.

Jotkut kritisoivat sitä, että koulut ja ravintolat suljettiin alueilla, joissa ei ollut tautitapauksia. Toisaalta tätä perusteltiin maakuntashoppailun estämisellä.

Vaikka valmiuslain käyttöönottoa kiiteltiin, sen tarjoamia keinoja juuri epidemian hallintaan ei pidetty kovin osuvia.

Haastateltavat ehdottivat, että valmiuslakiasetuksille tehtäisiin valmiita pohjia eri kriisien varalle, mikä nopeuttaisi niiden käyttöönottoa.

Epäselvyyttä määräyksistä ja suosituksista

Hallituksen viestintä sai sekä ruusuja että risuja.

Moitteita tuli siitä, että aina ei tiedetty, onko kyse suosituksesta vai määräyksestä.

Esimerkiksi nostettiin yli 70-vuotiaille annettu suositus pysyä kotona. Myös mökille menoa, maskeja ja rajanylitystä koskeva viestintä hämmensi.

”Kansalaisia hämmentävän viestinnän koettiin näissä tilanteissa aiheuttaneen perusoikeudellisia ja sosiaalisia ongelmia”, raportti toteaa.

Joissakin tapauksissa ongelmana olivat epäselvyydet toimivaltasuhteista ja vastuukysymyksissä. Näin kävi muun muassa Helsinki-Vantaan lentomatkustajien ohjeistuksessa ja toimissa kentällä.

Helsinki-Vantaan asioissa hääri useampi ministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Finavia. Vastuullista tahoa ei löytynyt ja vastuuta välteltiin ”ei kuulu meille” -argumentilla.

Haastatteluissa korostettiin että lentokenttä on aivan liian kriittinen alue, ettei sille löydy vastuullista tahoa tällaisissa tilanteissa.

Yhteistyö yritysten kanssa ontui

Myös yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa pidettiin riittämättömänä.

Haastateltavat ihmettelivät, miksi esimerkiksi varustehankinnoissa ei hyödynnetty yrityksiä, vaikka ne jo keväällä apua tarjosivat.

”Liikkeellelähtö yhteistyössä olisi voinut olla nopeampaa.”

Myös testauskapasiteetin osalta nähtiin yhteistyöpuutteita.

Huoltovarmuutta koskevat epäselvyydet osoittivat, ettei kriisiin oltu varauduttu. Huoltovarmuudesta on huolehdittava ennen kuin kriisi on käsillä, raportissa todetaan.

Selkeämpää johtamista ja kokonaisvaltaista otetta

Valtioneuvoston tilamaan selvityksen johtopäätösten mukaan parantamista on johtamisessa, organisoitumisessa, vastuiden ja toimivallan määrityksessä sekä tiedonkulun parantamisessa toimijoiden välillä ja toimijoilta kansalaisille.

Kriisilainsäädännössä on kehittämistä, jotta se soveltuisi paremmin pandemioiden hallintaa ja muidenkin kriisien hallintaan.

Virkamiehet korostivat kokonaisvaltaisen päätöksenteon ja yhteistyön kehittämisen tärkeyttä.

Poliittiset päättäjät peräsivät hallituksen neuvotteluiden tehostamista ja vahvempaa otetta valtioneuvoston kanslialle.