Yksikään lääkäri tai aikakauslehden lukija ei ole voinut välttyä tiedolta, että tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat merkillisesti lisääntymässä Suomessa – ja meillä niitä esiintyy jo muutenkin väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa.

Vähemmän tunnettu asia on, että yhtä jalkaa IBD:n kanssa lisääntyy primaarinen sklerosoiva kolangiitti eli krooninen tulehduksellinen sappitiesairaus.

Se aiheuttaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumia sekä mahdollisesti kirroosin.

– Kirroosipotilaiden maksansiirroista Suomessa 26 prosenttia tehdään pelkästään tämän taudin vuoksi, Husin Vatsakeskuksen ylilääkäri, professori Martti Färkkilä sanoo.

Primaariseen sklerosoivaan kolangiittiin (PSC) liittyy myös merkittävä riski kehittää yksi kaikkein pahimmanlaatuisimmista syöpätyypeistä, sappitiehyiden syöpä, joka on vasta-aihe maksansiirtoon.

Sappitiehytsolumuutosten toteaminen varhaisessa vaiheessa on tarpeen, jotta potilas voidaan ohjata maksansiirtoon ajoissa, ennen kuin sappitiesyöpä kehittyy.

Husissa on Färkkilän johdolla meneillään tähän liittyvä erittäin laaja tutkimus.

Siinä pyritään löytämään merkkiaineita, joiden avulla voidaan arvioida taudin etenemisnopeutta ja syöpäriskiä.

– Olemme luoneet PSC-potilaille hyvin systemaattisen seurantastrategian, jonka avulla voidaan arvioida heidän riskiään taudin etenemiseen ja solumuutosten kehittymiseen.

Husin seurantajärjestelmä on poikkeuksellisen selkeä jopa maailman mitassa.

Suomella on Färkkilän mukaan toinenkin etulyöntiasema. Meillä on mahdollisuus tarjota PSC-potilaille ennaltaehkäisevä maksansiirto.

– Monessa muussa maassa tämä ei ole mahdollista johtuen muun muassa virushepatiitin yleisyydestä.

Tänä vuonna Husin PSC-tutkimukseen liittyen on väitellyt jo kaksi tutkijaa, patologi Sonja Boyd ja gastroenterologi Andrea Tenca.

Tenca keskittyi väitöstutkimuksessaan lapsipotilaisiin ja ympäristötekijöihin, jotka saattavat lisätä PSC:hen sairastumisen riskiä.

Lapsia altistivat primaariselle sklerosoivalle kolangiitillle samat elämäntapaan liittyvät trendit, jotka on liitetty IBD:n yleistymiseen: kaupungistuminen ja vähentynyt kontakti maaperän bakteereihin.

Yllättäviäkin tekijöitä löytyi. Ne liittyvät eläimiin, muun muassa kissoihin. Kissakontaktit kaupunkiasunnossa näyttävät lisäävän tämän taudin riskiä.

– Syytä sille ei löytynyt, mutta toksoplasman aiheuttamasta taudista ei ole kyse, Färkkilä sanoo.

Se jo tiedetään, että ympäristötekijöillä on taudin synnyssä suurempi rooli kuin perinnöllisillä tekijöillä.

Ympäristötekijöillä on taudin synnyssä suurempi rooli kuin perinnöllisillä tekijöillä.

Primaarinen sklerosoiva kolangiitti on yksi kolmesta maksan autoimmuunisairaudesta. Kaksi muuta ovat primaarinen biliaarinen kolangiitti (PBC) ja autoimmuunihepatiitti (AIH).

Primaarinen biliaarinen kolangiitti oli vielä tovi sitten nimeltään primaarinen biliaarinen kirroosi.

– Nimenvaihdos on aiheuttanut hämmennystä, Jorvin sairaalan sisätautien erikoislääkäri, LT Henna Rautiainen Hyksistä sanoo.

Nimenvaihdos kuvastaa PBC:n hoidon kehittymistä.

– Kun tauti opittiin tuntemaan 50 vuotta sitten, potilaat tulivat lääkärille vasta kirroosivaiheessa. Nyt tauti todetaan jo varhaisessa vaiheessa rutiiniverikokeissa.

Rautiainen on tyytyväinen nimimuutokseen.

– Kirroosi-sana johti ihmisten ajatukset alkoholin aiheuttamaan maksavaurioon, vaikka siitä ei ole kyse.

PBC:n taustalla on pitkäaikainen tulehdus maksan sappiteissä. Vuosien kuluessa se vaurioittaa sappitiehyitä. Tauti etenee pitkään oireettomana, mikä on yhteistä kaikille maksan autoimmuunisairauksille.

Kelan korvattavuustietojen perusteella Suomessa on 1 800 PBC-potilasta.

– Tauti on selkeästi lisääntymässä, Martti Färkkilä sanoo.

Ympäristötekijöillä näyttää olevan suuri osuus myös tämän sairauden synnyssä.

Sairastumisen riskiä kasvattavat esimerkiksi tupakointi, virtsatietulehdukset, säännöllinen kynsilakan tai hiusvärin käyttö ja hormonikorvaushoito.

– Kaikissa maksan autoimmuunisairauksissa on kuitenkin se tausta, että sairastuakseen sinulla pitää olla myös tietynlaiset geenit, Henna Rautiainen sanoo.

Martti Färkkilän tutkimusryhmä on tuottamassa uutta tietoa myös kolmannesta maksan autoimmuunisairaudesta, autoimmuunihepatiitista.

Lähiaikoina on tiedossa dataa sitä sairastavien määrästä Suomessa.

Tutkijat osoittivat myös, että maksan koepalalla on tärkeä merkitys taudin ennusteen ja etenemisen arvioinnissa.

– Sitä ei voi korvata verikokeella, ultraäänellä tai elastografialla, Färkkilä sanoo.

Myös seurantakoepaloilla on hänen mukaansa merkitystä valikoiduissa tapauksissa.

Autoimmuunihepatiittia löytyy usein sellaisilta henkilöiltä, joilla on jokin muukin autoimmuunisairaus.

Rautaisen mukaan jopa puolella AIH-potilaista on tämä tilanne.