Deltavariantti on osoittautunut herkimmin tarttuvaksi tähänastisista varianteista. Rajoituksista ja varotoimista huolimatta saamme seurata sairastuvuuslukuja, jotka ovat aiempiin odotuksiin nähden suuria.

Kaksi rokotusta on saanut lähes puolet niistä suomalaisista, jotka ovat ikänsä puolesta koronarokotusten piirissä. Monen asiantuntijan arvio on, että koronasta ei päästä, vaikka tavoite 80–90 prosentin rokotuskattavuudesta saavutettaisiin tämän syksyn kuluessa. Ainakaan vielä ei pikkulapsia Suomessa rokoteta, ja tauti leviää muun muassa heidän parissaan, joskin pääosin lieväoireisena.

Uusista koronavarianteista emme vielä edes tiedä.

Vaikka sairaalahoitoa tarvitsee suhteellisen pieni osa sairastuneista, korona rasittaa terveydenhuoltoa monella muullakin tavalla. Rokottamiseen on valjastettu hoitohenkilökuntaa sekä erikoissairaanhoidosta että perustervey­denhuollosta. Jäljittämiseen tarvitaan jatkossakin osaavia terveydenhuollon ammattilaisia.

Monin paikoin kärsittiin hoitajapulasta jo ennen koronaa. Nyt samoista paikoista on lähdetty koronatöihin sekä työnantajan käskystä että omalla päätöksellä. Vanhuspalvelulakiin vuonna 2020 kirjattu hoitajamitoitus verotti sekin työvoimaa jostain muualta.

Julkiselta sektorilta siirrytään herkästi yksityiselle paremman palkan, kohtuullisemman työmäärän ja inhimillisempien työaikojen perässä. Ammattiliitot Tehy ja Super ovat jo useampaan otteeseen muistuttaneet, että myös muut alat vievät hoitotyöhön koulutettua väkeä.

Uusista koronavarianteista emme vielä edes tiedä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola kertoi Mediuutisille (mediuutiset.fi 12.8.), että harkinnassa on uusia henkilökunnan sitouttamisen ja työnantajan vetovoimaisuuden lisäämisen keinoja.

Palkitseminen on yksi tärkeimmistä. Erholan mukaan palkita voisi lisäämällä henkilöstöetuja, kehittämällä ja tukemalla hyvää johtamista ja vähentämällä työn kuormittavuutta. Rahaa palkkojen korottamiseen Päijät-Hämeen sote-sektorilla ei kuulemma ole sen enempää kuin muillakaan alueilla.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) puolestaan ilmoitti tällä viikolla, että jo myönnetyn 140 miljoonan euron valtionavustushaun pitäisi vauhdittaa hoitoon pääsyn nopeutumista. Kiuru peräänkuuluttaa seitsemän päivän hoitotakuun toteutumista terveyskeskuksissa. Mistä lisäresurssit otetaan, se ei käynyt ilmi.

Julkisella puolella on vaikea kilpailla palkoilla, mutta siellä voi kilpailla muilla keinoilla. Arvostamalla ja osallistamalla vaikka noin aluksi.