Magneettikuvauksesta ei ole hyötyä yleisimmän nilkkamurtumatyypin diagnostiikassa, ilmeni Simo Nortusen Oulun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.

Yleisin murtumatyyppi on ulkokehräsluun kierteinen murtuma.

Nivelhaarukan vakaus määrittää, pitääkö nilkka leikata. Kolmasosalla potilaista vakauden arviointiin riittää tavallinen röntgenkuvaus. Tämä tarkoittaa, että kaikkia tämän nilkkamurtumatyypin saaneita potilaita ei tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon ulkokiertovääntötestin suorittamista varten.

Testi on kivulias ja potilas sekä tutkimuksen suorittava lääkäri altistuvat lisäksi röntgensäteilylle. Väitöstutkimuksen perusteella kivuttomampi ja perusterveydenhuollossa toteutettavissa oleva painovoimakuvaus hyvän kliinisen tutkimuksen yhteydessä riittää useimmissa tapauksissa vakauden arviointiin.

Magneettikuvauksella ei pystytty luotettavasti erottamaan vakaata ja epävakaata murtumatyyppiä. Toisaalta kaikki täydelliset nilkan sisäreunan nivelsiteiden vammat löydettiin yksinkertaisella nilkan rasituskuvauksella.

Magneettikuvauksen perusteella nilkan sisäreunan nivelsiderakenteiden täydellinen repeämä on tässä nilkkamurtumatyypissä harvinainen. Tulokset viittaavat siihen, että nykyistä suurempi osa näistä murtumista voidaan todennäköisesti hoitaa ilman leikkausta.

Lääketieteen lisensiaatti Simo Nortunen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 2. helmikuuta. Kirurgian alaan kuuluvan väitöskirjan aihe on Supinaatio-ulkokiertomekanismilla syntyneiden ulkokehräsluun murtumien vakauden arviointi.