Alle puolet potilaista sai paineluelvytystä sairaalan ulkopuolella tapahtuneen sydänpysähdyksen jälkeen, ilmeni ensihoitolääkäri Pamela Hiltusen väitöstutkimuksessa.

– Paikallaolijoiden pitäisi rohkeasti aloittaa paineluelvytys, johon saa hätäkeskuksesta hyvät ohjeet, Hiltunen sanoo tiedotteen mukaan.

Maallikkoelvyttäjien antamaa elvytystä sydänpysähdystilanteessa pitäisi väitöstutkimuksen tulosten perusteella lisätä esimerkiksi systemaattisen elvytysopetuksen avulla työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Väitöstiedotteen mukaan melko pienetkin lapset pystyvät antamaan elvytystä.

Kun verenkierto on pysähdyksissä, maallikon antama paineluelvytys antaa potilaalle lisäaikaa ensihoidon paikalle tuloa odotellessa, kun verta, jossa kuitenkin happea vielä on, saadaan kiertämään kehossa edes välttävästi.

Yksi viidestä potilaasta selviää

Lääkärihelikopterissa työskentelevän Hiltusen kartoitus on laajin Suomessa tehty selvitys sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden hoitoketjusta ja selviytymisestä. Väitöskirja osoittaa, että muun muassa nopeasti aloitettu paineluelvytys, lääkärin osallistuminen ensihoitoon ja viilennyshoito teho-osastolla parantavat potilaiden selviytymistä sydänpysähdyksestä.

Tulosten mukaan yksi viidestä selvisi sydänpysähdyksen jälkeen sairaalasta kotiin. Vuoden kuluttua elossa oli 13,4 prosenttia. Paremmin selviytyivät potilaat, joilla oli sähköllä hoidettava rytmihäiriö. Heistä kotiin selvisi 36,5 prosenttia ja vuoden kuluttua elossa oli 32,7 prosenttia.

Kun ihminen saa sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella, on aikaa vain muutama minuutti pelastaa potilas. Tässä ajassa pitää tapahtua nopeasti monta asiaa, jotta potilaalla olisi mahdollisuuksia selvitä. Selviytymismahdollisuuksia parantaa toimiva toimintaketju, johon kuuluvat maallikoiden antama ensiapu, ensihoitopalvelu sekä elvytyksenjälkeinen hoito, joka yleensä tapahtuu teho-osastolla. Tätä kutsutaan selviytymisketjuksi.

Elvytyspotilaista tarvitaan kansallinen tietokanta

Kartoituksen mukaan 100 000 asukasta kohden oli 51 ensihoitajan hoitamaa elvytystapahtumaa vuodessa. Hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat neljä viidestä elottomuustapauksesta hätäpuhelun aikana. Hälytys ensihoitoyksiköille annettiin 90 prosentissa tapauksista kahden minuutin sisällä.

Vajaa puolet potilaista sai maallikkoelvytystä ennen ensihoidon tuloa. Potilaiden keski-ikä oli 65 vuotta. Yli 70 prosenttia heistä oli miehiä. Yli puolet sydänpysähdyksistä tapahtui kotona. Sydänpysähdyksellä oli yleensä silminnäkijä. Potilaalle aloitettiin paineluelvytys keskimäärin kolmen minuutin kuluessa elottomuuden alusta. Ensihoitolääkäri oli paikalla ja osallistui hoitoon 41 prosentissa sydänpysähdystapauksista.

Väittelijän mukaan tutkimustyötä varten tarvittaisiin elvytyspotilaista kansallinen tietokanta. Se antaisi myös ensihoidolle, hätäkeskuksille ja sairaaloille mahdollisuuden tarkastella selviytymisketjun toimivuutta alueellaan tai koko maassa, mikä auttaisi parantamaan sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden hoitoketjua ja -tuloksia.

FINNRESUSCI-tutkimus oli kansallinen seurantatutkimus, jossa kartoitettiin sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden epidemiologiaa ja hoitotuloksia sekä tarkasteltiin selviytymisketjun osien vaikutusta selviämiseen. Itäisestä ja eteläisestä Suomesta kerättiin sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella saaneet potilaat puolen vuoden ajalta vuonna 2010. Tiedonkeruuseen osallistuivat hätäkeskukset ja ensihoitohenkilöstö. Jatkoanalyysit tehtiin potilaista, joiden elvytystoimia ensihoito jatkoi. Tehohoitoon päätyneistä, elvytetyistä potilaista kerättiin tietoa vuoden ajan lähes kaikilta Suomen teho-osastoilta.