Tutkimuksessa oli mukana 96 454 leikkauspotilasta 1 600 sairaalasta ja 114 maasta. Pohjoismaisia sairaaloita mukana oli 14. Potilaista 28 prosenttia oli leikkausta edeltävässä karanteenissa. Leikkauksenjälkeisiä keuhkokomplikaatioita esiintyi kahdella prosentilla potilaista. Komplikaatioista 12 prosenttia liittyi koronavirusinfektioon.

Karanteenissa ennen leikkausta olleet potilaat olivat vanhempia ja heillä oli enemmän keuhkojen liitännäissairauksia. He asuivat korkean tulotason maissa alueilla, joissa koronan ilmaantuvuus oli suuri.

Keuhkokomplikaatioita esiintyi yhtä paljon karanteenissa olleilla (2,1 %) ja heillä, jotka eivät olleet karanteenissa (2,0 %) ennen leikkausta. Kun analyysit vakioitiin iän, liitännäissairauksien ja leikkaustyypin mukaan, havaittiin, että karanteenissa olleiden riski saada keuhkokomplikaatioita oli 20 prosenttia korkeampi.

Mitä pidempi karanteeni oli kyseessä, sitä suuremmaksi riski kasvoi: 4–7 päivän karanteeni nosti suhteellista riskiä 25 prosenttia ja kahdeksan tai useamman päivän karanteeni jopa 31 prosenttia.

Karanteenin vaikutukset olivat samanlaisia riippumatta hoitavan yksikön muista koronaviruksen leviämiseen tai ehkäisyyn liittyvistä käytänteistä, kuten siitä, testattiinko potilaat ennen leikkausta tai hoidettiinko heidät erillään muista potilaista.

Tutkimuksen Suomen maajohtajana toimiva dosentti Joonas Kauppila Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta kommentoi yllättäviä löydöksiä tiedotteessa näin:

“Näyttää siltä, että karanteeni voi hyvästä tarkoituksesta huolimatta jopa huonontaa leikkauspotilaiden tilannetta. Karanteeni voi esimerkiksi vähentää potilaan fyysistä aktiivisuutta, huonontaa ruokailutottumuksia ja lisätä ahdistus- ja masennusoireita. Anestesian ja leikkauksen vuoksi potilailla on jo valmiiksi kohonnut keuhkokomplikaatioiden riski, ja karanteenin jälkeen he siis lähtevät entistä huonommista lähtökohdista leikkauspöydälle, altistuen vielä enemmän komplikaatioille.”

Kauppilan mielestä leikkauspotilaan karanteeni ei potilaan itsensä kannalta ole järkevää, ainakaan kaikissa tilanteissa.

”Toisaalta karanteenittomuus voi lisätä oireettomilta potilailta toisiin potilaisiin tai terveydenhuollon henkilökuntaan tapahtuvia koronatartuntoja. Tartuntaketjuja ja niiden vaikutuksia kokonaisuuteen ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa pystytty tutkimaan.”

Tutkijoiden mukaan karanteenia parempi keino leikkaustoiminnan riskien hallintaan on leikkausta edeltävä koronatestaus.

”Tämän olemme aiemmassa tutkimuksessamme osoittaneet olevan tehokas keino pienentää komplikaatioriskiä. Testaamalla voidaan vähentää myös oireettomista potilaista tapahtuvia koronatartuntoja.”

Mikäli leikkausta edeltävää karanteenia käytetään, tulisi se Kauppilan mukaan tehdä harkiten, esimerkiksi rajata se koronan leviämisvaiheessa oleviin paikkakuntiin ja korkean riskin potilaisiin.

”Tavoitteellisen fyysisen harjoittelun toteuttaminen kotikaranteenin aikana, vaikkapa etäyhteyden avulla, voisi olla toinen keino vähentää leikkausriskejä. Leikkausta edeltävä harjoittelu on jo osoitettu hyödylliseksi tietyillä syöpäpotilailla, sillä se nopeuttaa leikkauksesta toipumista. Kotikaranteenissa tapahtuvan harjoittelun vaikutukset keuhkokomplikaatioihin tulisi kuitenkin selvittää leikkauspotilailla. Toisaalta riittävä liikunta olisi hyödyllistä riippumatta koronasta tai leikkauksista.”

Tutkimus julkaistiin vastikään Anaesthesia-tiedelehdessä. Kansainvälisen tiedotustilaisuuden tallenne löytyy Twitteristä.