Noin kaksi suomalaislasta tuhannesta saa sikiöaikana sytomegalovirustartunnan (CMV-infektio). Kyseessä on maailmanlaajuisesti yleisin sikiöaikainen infektio, jota esiintyy vajaalla prosentilla kaikista vastasyntyneistä.

Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyys vaihtelee suuresti eri väestöissä. Lääkäri Laura Puhakka selvitti väitöstutkimuksessaan synnynnäisen CMV-infektion aiheuttamaa tautitaakkaa Suomessa.

Tutkimuksessa selvisi, että CMV-infektion sairastaneiden naisten osuus on Suomessa vuosien myötä pienentynyt. Seerumipankkinäytteiden perusteella vuonna 1992 raskaana olevista naisista 84,5 prosenttia oli sairastanut CMV-infektion jo ennen raskautta. Vuonna 2012 raskaana olleista infektion sairastaneiden osuus oli pienentynyt 71,5 prosenttiin.

Sikiö voi saada tartunnan sekä äidin raskaudenaikaisen ensi-infektion että uusintainfektion seurauksena.

Puhakan väitöstutkimuksessa selvitettiin synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyyttä ja syntyessään oireettomien lasten ennustetta seulomalla liki 20 000 vastasyntynyttä syljestä otettavalla CMV-nukleiinihapon osoitustestillä.

CMV-infektio todettiin 40 lapsella, joten esiintyvyys suomalaisessa väestössä oli kaksi tuhatta lasta kohden.

Noin 10 prosentilla sikiöaikana CMV-infektion sairastaneista lapsista on syntyessään tartunnasta johtuvia oireita. Noin puolelle heistä jää jokin pitkäaikaishaitta, kuten kuulovaurio tai neurologinen vamma.

Oireisen synnynnäisen CMV-infektion ennustetta Puhakka selvitti takautuvasti potilaspapereista kaikista Suomen yliopistosairaaloista. Tutkimuksen perusteella oireisen CMV:n sairastaneista lapsista 58 prosentille jäi jokin pitkäaikaishaitta. Puolella lapsista oli neurologinen poikkeavuus ja 42 prosentilla kuulovaurio.

Pitkäaikaispulmia esiintyi valtaosalla lapsista, joiden äiti oli saanut ensimmäisen CMV-infektionsa raskauden alkuvaiheessa. Poikkeavuuksia esiintyi myös lapsilla, joiden äidillä oli raskauden aikana ollut uusintainfektio, mutta ei kenelläkään niistä viidestä lapsesta, joiden äidin ensi-infektio oli ollut raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.

Valtaosa sikiöaikana infektoituneista lapsista on kuitenkin syntyessään oireettomia. Heidän ennusteensa on parempi.

Puhakan väitöstutkimuksessa seulonnassa löytyneiden CMV-positiivisten lasten ja terveiden verrokkien välillä ei todettu eroa kehitysseurantatestissä eikä kuulontutkimuslöydöksissä 18 kuukauden iässä. Kenelläkään ei todettu kuntoutusta vaativaa kuulovikaa eikä CMV-infektioon liittyviä silmäpoikkeavuuksia.

– CMV-infektion aiheuttama tautitaakka on Suomessa suhteellisen pieni. Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyys oli melko matala ja oireettomien lasten ennuste oli suotuisa. Oireisen infektion aiheuttama sairastavuus oli kuitenkin huomattavaa, sillä yli puolella syntyessään oireisista lapsista oli joku pitkäaikaispoikkeavuus, Puhakka toteaa tiedotteessa.

CMV-infektioon ei ole parannuskeinoa, mutta sen ennaltaehkäisyyn on kehitetty rokotetta. Rokote on muun muassa Suomessa parhaillaan tutkittavana.

Puhakan väitöskirja tarkastetaan 14. kesäkuuta Helsingin yliopistossa.

Lue myös:

Gynekologi sukelsi rokotetutkimusten maailmaan – Tutkii nyt rokotetta, jolta odotetaan paljon (vain tilaajille)