Rokote trooppista loistauti leishmaniaasia vastaan on nyt hieman aiempaa lähempänä. Brittijohtoisessa tutkimuksessa näet onnistuttiin karakterisoimaan Leishmania-loisesta laboratoriokanta, jota tullaan käyttämään rokotetutkimusten malliorganismina.

Asiasta tiedottavan Yorkin yliopiston mukaan tämä on rokotteen kehityksessä ”tärkeä edistysaskel”. Professori Paul Kayen johtama hanke etenee seuraavaksi vaiheeseen, jossa vapaaehtoisiin koehenkilöihin tartutetaan tämä loiseliön kanta.

Leishmaniaasin rokotetutkimuksia voidaan ehkä ajatella muistutukseksi siitä, että korona-aikana muut taudit eivät ole kadonneet maailmasta.

Leishmaniaasi luokitellaan niin sanottujen unohdettujen tai laiminlyötyjen trooppisten tautien joukkoon (engl. neglected tropical diease). Yorkin yliopiston mukaan siihen sairastuu nykyisin vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä, Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vajaa miljoona. Heistä reilu 20 000 kuolee.

Tautia pidetään maailman toiseksi tai kolmanneksi pahimpana loissairautena malarian ja kenties elefanttitaudin jälkeen. Loissairaudella tarkoitetaan aitotumallisen loisen – joko yksisoluisen tai monisoluisen – aiheuttamaa tautia. Bakteerien ja virusten aiheuttamat infektiot

Leishmaniaasi tarttuu tiettyjen kärpäslajien puraisusta. Useimmiten se ei ole tappava, vaan aiheuttaa ”ainoastaan” ankaria ihohaavoja (kuva jutun alussa).

Pahimmassa muodossaan tauti iskee sisäelimiin, jolloin se on erittäin vaarallinen ja ilman hoitoa tappaa 95 prosentin todennäköisyydellä. Sisäelin-leishmaniaasiin sairastuu vuosittain 50 000 – 100 000 ihmistä.