Euroopassa myyntiluvan on saanut tähän mennessä neljä koronarokotetta, jotka ovat Astra Zenecan rokote, Pfizerin ja Biontechin rokote, Modernan rokote ja Johnson & Johnsonin rokote.

Maailmalla rokotteita on kuitenkin käytössä enemmän. Yhteensä 13 koronarokotetta on tällä hetkellä hyväksytty käyttöön jossain päin maailmaa.

Venäläisen Gamaleyan Sputnik V -rokote on hyväksytty käyttöön laajasti ympäri maailmaa, Euroopassa esimerkiksi Unkarissa ja Slovakiassa. Lisäksi venäläiset ovat kehittäneet EpiVakKorona-rokotteen, jonka takana on novosibirskiläinen Vektori-instituutti. Tämä rokote on Venäjän lisäksi käytössä vain Turkmenistanissa. Lisäksi Venäjällä on hyväksytty CoviVac-rokote, joka on venäläisten mediatietojen mukaan Sputnikiakin tehokkaampi.

Sputnik V -rokotteen teho vaikuttaa tutkimusten perusteella korkealta, mutta uutistietojen mukaan Euroopan lääkevirasto Ema olisi aloittamassa selvityksen tutkimusten eettisyydestä.

Kiinalaiset ovat kehittäneet viisi rokotetta koronarokotetta, joista laajimmin käytössä ovat Sinovac-yhtiön CoronaVac ja Bejingin Sinopharman koronarokote. Niiden tehosta on saatu vaihtelevia tietoja Kiinalta ja rokotetta käyttävistä maista, mutta luotettavat, vertaisarvioidut tutkimusjulkaisut puuttuvat. Viikonloppuna uutisoitiin, että kiinalaisrokotteiden teho näyttää olevan huonompi kuin länsimaisilla rokotteilla.

Lisäksi Intiassa on kehitetty Bharat-yhtiön Covaxin-rokote, joka on käytössä viidessä maassa. Yhtiö on ilmoittanut rokotteen tehoksi 81 prosenttia.

Nyt käytössä olevien rokotteiden lisäksi niitä on myös kehitteillä suuret määrät. WHO:n tilastojen mukaan kliinisen vaiheen kehityksessä on tällä hetkellä yhteensä 87 koronarokotetta ja pre-kliinisessä vaiheessa 186 rokotetta. Kliinisen vaiheen rokotteista suurin osa (64 prosenttia) on kahden rokote-annoksen rokotteita ja 83 prosenttia olisi injektiona annettavia.

Uusista rokotteista lähimpänä käyttöä Euroopassa lienee Novavaxin, jonka myyntilupa-arvion Ema on jo aloittanut.

Euroopan unionin komissio on neuvotellut ostosopimukset myös Curevacin sekä Sanofin ja GSK:n rokotteista, mutta niillä ei vielä ole myyntilupaa Euroopassa, eikä tarkempia aikatauluja ole tiedotettu.

Jutun lähteenä on käytetty NY Timesin rokoteseurantasivustoa sekä McGill-yliopiston ylläpitämää seurantasivua sekä RAPS:in julkaisemaa listaa.