Maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluja harvemmin kuin kantasuomalaiset, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uudesta tutkimuksesta. Erityisen harvoin mielenterveyspalveluja käyttävät Lähi-idästä, Afrikasta ja Itä-Euroopasta kotoisin olevat maahanmuuttajat.
Rekisteritutkimus osoitti kuitenkin, että mitä pidempään maahanmuuttajat olivat asuneet Suomessa, sitä todennäköisemmin he käyttivät psykiatrisia palveluja yhtä tiheästi kuin kantasuomalaiset.
Ikä vaikutti eri tavoin suomalaissyntyisten ja maahanmuuttajien palvelujen käyttöön. Suomalaisilla oli sitä enemmän käyntejä, mitä nuorempia he olivat, mutta maahanmuuttajista sekä nuoret, 15−30-vuotiaat, että yli 60-vuotiaat käyttivät palveluja harvoin. Tutkimuksen perusteella erityisen vähän psykiatrisia palveluja käyttivät nuoret, vain vähän aikaa Suomessa asuneet maahanmuuttajat.
Eroihin voivat vaikuttaa maahanmuuttajien vähäisemmät oireet, haluttomuus käyttää palveluja tai rakenteelliset esteet
Rekisteriaineistosta ei suoraan selviä, mitkä syyt ovat erojen taustalla.
Yksi mahdollisuus on, että maahanmuuttajat ovat suomalaissyntyisiä terveempiä ja tarvitsevat vähemmän psykiatrista hoitoa. Tämä saattaa pitää paikkansa joidenkin maahanmuuttajaryhmien kohdalla. Toisaalta erot olivat korostuneimpia niiden synnyinmaiden kohdalla, joista Suomeen tulee runsaasti pakolaisia. Koska pakolaisilla tiedetään keskimäärin olevan enemmän mielenterveysongelmia kuin muulla väestöllä, vaikuttaisi epätodennäköiseltä, että pelkkä parempi psyykkinen terveys selittäisi erot palvelujen käytössä kokonaan.
Muita syitä erojen taustalla voivat olla maahanmuuttajien haluttomuus käyttää psykiatrisia palveluja, esimerkiksi koska he pelkäävät stigmaa tai koska he kääntyvät mieluummin muunlaisen palvelun puoleen.
Eroja voivat selittää myös rakenteelliset esteet, kuten riittämätön tieto psykiatrisista palveluista, vaikeudet käyttää niitä tai kielelliset ja kulttuuriset esteet.
Syitä palvelujen käytön erojen taustalla tulisi selvittää, jotta mielenterveyspalveluja voitaisiin kehittää siten, että ne ottaisivat paremmin huomioon maahanmuuttajien tarpeet.
Tutkimusaineistoon sisältyivät kaikki Suomessa vuoden 2010 lopussa asuneet, vähintään 15-vuotiaat maahanmuuttajat sekä suomalaissyntyiset verrokit, jotka olivat käyttäneet psykiatrista erikoissairaanhoitoa seurannan aikana ja joilla ei hoitoon hakeutumista edeltävänä kahtena vuonna ollut kontakteja mielenterveyspalveluissa.
Seuranta jatkui viiden vuoden ajan. Tiedot psykiatristen palvelujen käytöstä saatiin THL:n ylläpitämästä hoitoilmoitusrekisteristä. Käyntitiheyttä mitattiin käyntien määrällä julkisessa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Alhaiseksi käyntitiheys katsottiin, jos hoitoon hakeutumisen jälkeen käyntejä oli yhdestä kolmeen.
Maahanmuuttajataustaiset lapset kuolevat syöpään kantasuomalaisia useammin Suomessa
Maahanmuuttajataustaisten terveyteen vaikuttaa koettu syrjintä
