Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito vaihtelee, eikä aina vastaa lääkärin työn vaatimuksia. Paikoitellen kielitaito jää liian heikoksi. Asia selviää filosofian maisteri Maija Tervolan suomen kielen väitöskirjassa.

– Maahanmuuttajalääkärien kielitaitoa valvotaan, mutta kielitaitovaatimus on asetettu työn vaatimuksiin nähden liian matalaksi. Ongelmana on myös käytössä oleva kielikoe, joka ei pysty erottelemaan joukosta lääkäreitä, jotka tarvitsisivat lisätukea kielenoppimiseen, Tervola sanoo Tampereen yliopiston tiedotteessa.

Kielitaidon puutteettulevat esiin erityisesti potilashoidon tilanteissa. Muu hoitohenkilökunta kuormittuu, kun laitoksella työskentelee lääkäreitä, joiden kielitaito ei ole vielä riittävällä tasolla. Hoitohenkilökunta ottaa vastuuta lääkärin ja potilaan välisestä kommunikoinnista ja tarvittaessa selvittää väärinymmärryksiä.

– Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja varsinkin pitempään Suomessa asuneilla lääkäreillä on useimmiten hyvä kielitaito, Tervola sanoo.

Viime kädessä lääkärin kielitaidon riittävyydestä on vastuussa työnantaja. Työnantajalla ei kuitenkaan aina ole keinoja kielitaidon arviointiin, varsinkin kun kielitestin tulos ei kerro riittävästä ammatillisesta kielitaidosta.

Ennen Tervolan väitöskirjaa lääkärien kielitaidosta on ollut enimmäkseen sattumanvaraista tietoa ja mediakertomuksia. Tervola lähestyy aihetta työelämän ja ammatin vaatimusten suunnasta.

–Laillistamiskuulusteluita koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että parempi kirjoitustaito oli yhteydessä parempaan kuulustelumenestykseen. Osa kuulusteluvastauksista oli niin heikkoja, ettei niitä pysty ymmärtämään lainkaan, vaikka kaikki olivat suorittaneet kielitestin hyväksytysti, Tervola sanoo.

Tervola testasi myös laillistusvaiheessa olevien maahanmuuttajalääkärien potilassanaston hallintaa. Maahanmuuttajalääkärit pärjäsivät sanatestissä heikommin kuin verrokkiryhmänä olleet maahanmuuttajataustaiset asioimistulkkiopiskelijat, vaikka kyseessä oli juuri lääkärien ammatillinen sanasto.

– Asioimistulkkiopiskelijat ovat usein Suomessa pitempään asuneita maahanmuuttajia kuin lääkärit ja heidän kielitaitonsa lähtötasovaatimus on korkeampi. Toisaalta lääkärit tiesivät joitakin täsmällisiä oireiden nimityksiä kuten haukkuva yskä, tokkura ja märkiä paremmin kuin asioimistulkkiopiskelijat, Tervola kertoo.

Lääkärien kielitaitotarpeisiin on osittain jo vastattu, kun maahanmuuttajalääkärien täydennyskoulutukset on saatu toimimaan valtakunnallisella tasolla.