Työperäinen lyijyaltistuminen suurentaa erityisesti aivo- ja keuhkosyöpien riskiä. Suomen Syöpärekisteri ja Työterveyslaitos ovat olleet mukana tuoreessa tutkimuksessa, jossa havaittiin, että lyijy suurensi riskejä jo suhteellisen pienillä pitoisuuksilla. Tutkimuksen johtopäätöksenä nykyisiä suosituksia pitäisi alentaa.

Suomessa ja Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lyijylle altistuneiden työntekijöiden syöpäilmaantuvuutta eli uusien tapausten määrää suhteessa väkilukuun. Tutkimuksessa löydettiin selkeä yhteys lyijylle altistumisen ja aivo- ja keuhkosyöpien välillä. Myös Hodgkinin lymfoomalla ja peräsuolisyövällä oli selkeä positiivinen yhteys. Työntekijöiden altistuminen lyijylle arvioitiin seurannan alussa tehtyjen veren lyijymittausten perusteella.

– Työsuojelun kannalta merkittävää on, että suurentunutta syöpäriskiä oli havaittavissa jo nykyisiä raja-arvoja selvästi pienemmillä altistumistasoilla. Keuhkosyöpäriski oli suurentunut jo veren lyijyn tasolla 1 umol/l tai enemmän. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi valtioneuvoston työpaikoille asettama nykyinen veren lyijypitoisuuden toimenpideraja, 1,9 µmol/l, on liian korkea. Syöpävaaran takia tulee kiinnittää huomiota nykyisiä raja-arvoja selvästi pienempiin pitoisuuksiin, sanoo Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila.

Työperäisen altistumisen ensisijainen arviointimenetelmä on veren lyijymittaus. Työntekijää, jonka veren lyijypitoisuus ylittää 2,4 µmol/l, ei saa käyttää työssä, jossa altistutaan lyijylle.

– Lyijyn kanssa työskentelevät altistuvat syövän ohella myös muille sairauksille. Ja vaikka raja-arvot eivät ylity, pitää työntekijöitä informoida riittävästi työhön liittyvistä riskeistä. Näin työntekijöillä on mahdollisuus torjua altistumista esimerkiksi muuttamalla työmenetelmiä tai käyttämällä suojaimia, Anttila sanoo.

Viime kädessä lyijyn aiheuttamat terveyshaitat voidaan torjua parhaiten korvaamalla lyijy haitattomilla materiaaleilla.

Nykyisin lyijylle altistuu työssään selvästi alle 10 000 työntekijää Suomessa. Altistuneiden työntekijöiden määrä on vähentynyt ja lyijypitoisuudet pienentyneet viime vuosikymmeninä lyijyn käytön vähenemisen ja muuttuneiden työmenetelmien myötä. Korkeita veren lyijypitoisuuksia mitataan edelleen muun muassa valimo-, sulatto-, koneistus- sekä hitsaustöissä, joissa kuumennetaan lyijypitoisia materiaaleja. Lyijylle voidaan altistua myös esimerkiksi ammunnassa, metalli-, asennus- ja mekaanikon työssä, elektroniikkatyössä, muovin valmistuksessa sekä lasinpuhalluksessa. Lyijyä voi myös olla vanhoissa romutettavissa tai purettavissa materiaaleissa.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on arvioinut epäorgaanisen lyijyn ja sen yhdisteiden olevan ihmiselle todennäköisesti syöpää aiheuttavia, mutta epidemiologisista tutkimusnäyttöä on vain vähän. Suomen osalta tutkimuksessa käytettiin Työterveyslaitoksen noin 20 700 työntekijää käsittävää aineistoa veren lyijymittausaineistoa. Aineistossa oli mukana 2 408 naista ja 18 321 miestä.

Noin 11 prosentilla korkein mittaustulos ylitti 1,9 µmol/l toimenpiderajan. Tutkimusaikana Suomen kohortista löytyi 5000 uutta syöpätapausta. Suomen osuus toteutettiin Työsuojelurahaston tuella.