Suurin osa sairaanhoitopiireistä on laajentanut esimiehen oikeutta hyväksyä lyhyitä äkillisiä sairauspoissaoloja.

Tämä kävi ilmi Mediuutisten selvittäessä, millaisia sairauspoissaolokäytäntöjä sairaanhoitopiireissä on.

Työntekijöiden ei ole tarvinnut enää pitkään aikaan hakea työkyvyttömyystodistusta enintään kolmen päivän sairausloman vuoksi.

Tätä nykyä monessa työpaikassa työntekijät voivat saada sairastuessaan esimieheltään luvan poissaoloon jo yhteensä viiden kalenteripäivän ajaksi.

Viidessä sairaanhoitopiirissä käytäntö koskee jopa seitsemän päivän sairauslomia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kokeiltiin viiden päivän poissaoloa pomon luvalla vuonna 2017, ja se muuttui pysyväksi vuoden 2018 alusta.

– Asia ei ollut uusi, vaan pohjalla oli jo toimiva kulttuuri kolmen päivän käytännöstä. Viidestä päivästä on kuulunut pelkästään positiivista palautetta, lääkärien luottamusmiehenä Tyksissä toimiva Hannele Heine sanoo.

Heinen mielestä todisteiden hakeminen sairaudesta on menneestä maailmasta.

– Viiden päivän käytäntö on luottamuksen osoitus henkilöstöä kohtaan, siihen, että työntekijät itse osaavat arvioida, milloin on syytä olla pois töistä.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä esimies on voinut myöntää viisi sairauslomapäivää kolmen sijaan nyt jo seitsemisen vuotta.

– Tähän ei ole harkittu muutosta. Joskus on määräajan voimassaolevia poikkeuksia, esimerkiksi sikainfluenssa-aallon aikana sai olla viikon poissa esimiehen luvalla, palvelussuhdepäällikkö Kaarina Halonen kertoo.

Esimiehen lupa koskee lähinnä perusvirussairauksia sekä aiemmin todettua migreeniä. Muista syistä johtuvia sairauspoissaoloja esimies voi hyväksyä harkinnan mukaan.

– Noidannuoli selässä voi olla vaikea mennä lääkäriin akuuttina päivänä. Mieleen vaikuttavien sairauksien osalta ei kuitenkaan voi olla poissa esimiehen luvalla. Suru ei ole sairaus, mutta äkillinen stressireaktio voi olla. Sen toteaa lääkäri tai hoitaja.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä sairauspoissaolokäytäntöä on kehitetty asteittain. Yksi tärkeistä syistä käytännön uudistamiseen on ollut lisätä luottamusta työnantajan ja työntekijöiden välille.

– Keskeistä on ollut myös työterveys­huollon työtaakan helpottaminen, henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari sanoo.

Kolmen päivän malli korvattiin viidellä päivällä vuonna 2015. Vielä tuolloin käytössä oli myös kolme diagnoosirajoitetta.

– Esimiehen luvalla sai olla pois, jos oli diagnosoitu migreeni, hengitystie- tai suolistoinfektio.

Rajoitteista luovuttiin kokonaan vuoden 2017 alusta. Vappuna 2018 Satakunnassa siirryttiin nykyiseen seitsemän päivän käytäntöön.

– Tarve pidennykseen tuli siitä, että oli pitkäkestoisia influenssa- ja muita virusepidemioita, jolloin esimiehen lupa ei ulottunut koko sairasajalle.

Esimiehen luvalla annetun poissaolon maksimipituuden pidentäminen on näkynyt sairaanhoitopiireissä eri tavoin.

Varsinais-Suomessa ensimmäisen vuoden aikana työterveyshuollossa kirjoitettiin 16 prosenttia vähemmän sairauspoissaolotodistuksia akuuteista sairaustapauksista.

– Euroissa kyse on merkittävästä kustannuksesta, ja ennen todistusten kirjoittamiseen mennyt aika voidaan käyttää järkevämpään työterveyshuoltoon, Hannele Heine sanoo.

Satakunnassa työterveyshoitajien kirjoittamien sairauslomatodistusten määrä puolittui.

– Sairauspoissaolot vähenivät 2,2 prosentilla vuodesta 2017 vuoteen 2018, mutta asiaan on vaikuttanut myös muita tekijöitä kuin sairauspoissaolokäytännön uudistaminen, Helena Tuomisaari toteaa.

Isossa kuvassa kyse onkin henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisesta sekä työkykyjohtamisesta.

Sairaanhoitopiireissä on panostettu myös varhaisen tuen toimintamalleihin, joilla on tarkoitus reagoida toistuviin lyhytaikaisiin sairauspoissaoloihin.

– Meillä esimies saa hälytyksen työntekijöistä, jotka ovat olleet sairauslomalla kymmenen päivää yhtäjaksoisesti tai kumulatiivisesti kolmen kuukauden aikana, Helena Tuomisaari kertoo.

Työntekijän kanssa keskustellaan ja selvitetään, onko tarvetta ohjata hänet työterveyshuoltoon. Vastaava malli on juuri otettu käyttöön myös Pohjois-Savossa.

– Tällä toivomme tehokkuutta aktiivisen tuen toimintamallin käyttöön, Kaarina Halonen sanoo.

Yhä useammin työntekijälle, jolla on työkykyä tietyin rajoituksin olemassa, etsitään korvaavaa työtä.

– Korvaavan työn malli tekee sairaanhoitopiireihin tuloaan. Meillä ja monessa muussakin sairaanhoitopiirissä sellainen jo on, Tuomisaari kertoo.

Lue myös: ”Eivät ihmiset käytä maksimimahdollisuutta” – Esimiehen luvalla poissaolo vapautti aikaa työkykyongelmille