Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen yhtyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n raportissa ”Soten sokkihoito – Näin sote-uudistus korjataan toimivaksi” esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan Suomi ottaa riskin, että sote-uudistus joutuu remonttiin pian hyväksymisensä jälkeen, jos uudistuksessa ei oteta huomioon EU:n potilasdirektiivin vaatimuksia.

Vuonna 2011 säädetyn potilasdirektiivin perusajatus on, että potilas voi itse valita hoitopaikkansa ja hänen kotimaansa maksaa hoidon, vaikka se annettaisiin toisessa EU-jäsenmaassa.

EU:n komissio on todennut jo vuonna 2016, että Suomen tapa toimeenpanna direktiivi on väärä. Korvauskäytäntömme on direktiivin vastainen. EU-komissio on vaatinut asian korjaamista ja aloittanut Suomea kohtaan rikkomusmenettelyn.

− Suomen valtio on luvannut EU:lle korjata asian valmisteilla olevan sote-uudistuksen yhteydessä. Vaikka potilasdirektiivin oikealla toimeenpanolla voi olla hyvinkin merkittäviä vaikutuksia koko sote-palvelujärjestelmään, sitä ei käsitellä hallituksen sote-esityksessä eikä hallitus ole antanut asiasta muutakaan selvitystä, Ilpo Tolonen toteaa tiedotteessa.

EVA:n analyysiraportin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asiaa osana monikanavarahoituksen purkamisen valmistelutyötä, mutta suunnitelmia potilasdirektiivin suhteen on käytännössä pimitetty niin eduskunnalta kuin julkisuudeltakin.

EVA:n mukaan kyse ei ole mistään pienestä rahoituksen detaljeihin liittyvästä muutoksesta. Jos direktiivi ja kansallinen laki ovat törmäyskurssilla, kansallinen laki väistää.

Tolonen pitää perusteltuna EVA:n näkemystä siitä, että potilasdirektiivi oikein toimeenpantuna avaa valinnanvapauden kansalaisille.

− Jos suomalaisillekin tulee mahdollisuus hakeutua hoitoon julkisin varoin toiseen EU-maahan, se tarkoittaa käytännössä valinnanvapauden syntymistä myös Suomen rajojen sisälle. EU-sääntelyssä ei ole mahdollista, että Suomi asettaisi maassaan toimivat palveluntarjoajat toisissa jäsenmaissa toimivia yrityksiä huonompaan asemaan. Jos Suomi näin tekisi, se syyllistyisi EU:n sisämarkkinoilla kiellettyyn käänteiseen syrjintään, Tolonen kertoo.