Vastasyntyneiden hoitokäytännöt Suomen synnytyssairaaloissa eivät poikkea suuresti imetystä tukevan kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman suosituksista, mutta lisäruoan antaminen vastasyntyneille on yhä melko yleistä.

Näin todetaan terveystieteiden maisteri Mervi Hakalan Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa, jossa selvitettiin kyselytutkimuksessa kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman imetystä tukevien käytäntöjen toteutumista Suomessa.

– Lisäruoan antamiseen ei aina löydy lääketieteellistä perustetta. Lisämaitoa annetaan vaikkapa vauvan mahakipujen ja levottomuuden takia. Monella äidillä voi olla myös epävarmuutta oman rintamaidon riittävyydestä, Hakala kertoo.

Tutkimuksen mukaan täysimetys toteutui hoitajien vastausten perusteella 72 prosentilla synnyttäneistä, mutta äitien vastausten mukaan vain 55 prosentilla.

Vauvamyönteisyysohjelma suosittaa, että 80 prosenttia vastasyntyneistä olisi täysimetettyjä. Täysimetyksellä tarkoitetaan lapsen ruokkimista yksinomaan äidin rintamaidolla.

Hoitajien ja äitien tulosten poikkeavuutta voi osin selittää se, että hoitajien vastauksia saatiin kahdeksasta sairaalasta ja äitien kuudesta.

Suomessa suositellaan täysimetystä siihen saakka, kun vauva on 4–6 kuukauden ikäinen. Täysimetyksen esteenä voi kuitenkin olla lääketieteelliset syyt, kuten rintamaidon riittämättömyys, vastasyntyneen ennenaikaisuus, liiallinen painonlasku, keltaisuus tai matala verensokeri.

Lisäruoan antamiseen päädytään usein myös ei-lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi vauvan imemisongelmien vuoksi tai äidin toiveesta.

– Lisäruoan antamisen syihin tulisikin kiinnittää sairaaloissa nykyistä enemmän huomiota ja myös selkiyttää hoitohenkilökunnalle tilanteita, joissa lisäruokinnalle on lääketieteelliset perusteet.

Vauvamyönteisyysohjelma antaa synnytyssairaaloille selkeät kymmenen askeleen ohjeet onnistuneeseen imetykseen. Monissa Suomen synnytyssairaaloissa onkin viime vuosina kehitetty imetystä tukevia hoitokäytäntöjä.

Tutkimus vahvisti sen, että hoitokäytännöt vaikuttavat selvästi täysimetyksen onnistumiseen.

Ihokontakti, ensi-imetys synnytyksen jälkeen ja vastasyntyneen ympärivuorokautinen vierihoito lisäävät täysimetystä. Parhaiten nämä käytännöt toteutuvat alateitse synnyttäneillä uudelleensynnyttäjillä.

Yleisimmin imetystä tukevien hoitokäytäntöjen toteutumisen estävät keisarileikkaus ja vastasyntyneen vointiin liittyvät ongelmat.

Lue myös: