Erotuomari Nestor Pitanan rangaistuspotkutuomio jalkapallon MM-finaalissa toimii Husin kehitysjohtaja Visa Honkasen mielestä erinomaisena esimerkkinä siitä, miten lisääntynyt data ei välttämättä tee päätöksenteosta helpompaa.

Pitana turvautui videonäyttöön tilanteessa, jossa pallo osui Ranskan kulmapotkusta Kroatian pelaaja Ivan Perisicin käteen.

Videon avulla tuomari pystyy hankkimaan enemmän dataa tilanteista.

– Ennen vanhaan tuomari ei välttämättä olisi tuominnut rankkaria, Honkanen pohtii.

Pitana mietti pitkään päätöstään. Lopulta hän tuomitsi rangaistuspotkun Ranskalle. Antoine Griezmann iski joukkueensa pilkulta 2–1 johtoon. Ranska voitti mestaruuden lopulta 4–2.

Jalkapallon MM-kisat nousivat esiin Honkasen puhuessa tekoälyn ja teknologian tuomista hyödyistä ja haasteista Mediuutisten järjestämässä Suomi terveystarkastuksessa -tapahtumassa.

Aivan kuten jalkapallossa, myös terveydenhuollossa datan lisääntyminen mahdollistaa paremmat päätökset. Päätöksenteosta voi kuitenkin tulla jopa vaikeampaa, kun tietoa on niin paljon, Honkanen pohtii.

Ihmisistä on jo mahdollista kerätä paljon digitaalisessa muodossa olevaa dataa. Hyödylliseksi data muuttuu, kun sitä pystytään enenevissä määrin käyttämään kliinisessä työssä yksilön parhaaksi.

Mutta miten dataa sitten hyödynnetään? Meillä on edelleen erilaisia tapoja hoitaa, Honkanen muistuttaa.

Teknologiaan pohjautuvat hoitotavatkin voivat olla edelleen "läsnähoitoa" eli ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa toimintaa.

– Etäyhteydessä esimerkiksi käytetään vain teknologiaa hyväksi siinä, että ihminen antaa hoitoa ihmiselle, Honkanen avaa.

Todellista digitaalista hoitoa on se, missä kanssakäyminen tapahtuu puhtaasti koneen kanssa. Tästä on kyse esimerkiksi jo käytössä olevista oirenavigaattoreista, jolloin kone arvioi oireen luonnetta ja vakavuutta.

– Kone voi myös mitata ja hoitaa ilman, että potilas itse sitä tietää – esimerkiksi verensokerin tasapainottamisessa.

Honkasen mielestä on haastavaa löytää oikea yhdistelmä läsnä- ja digitaalista hoitoa. Missä määrin ihminen hoitaa jatkossa ihmistä, minkä verran kone ottaa roolia hoidossa?

– Koneoppimista pitäisi käyttää asiakkaalle hyödyllisellä tavalla. Tarkoitus ei ole, että se hyödyntää palveluiden tuottajaa tai järjestäjää, Honkanen alleviivaa.

Hoitotapa pitäisi valita hoitotulosten perusteella, hän jatkaa, ei hoitojen teknisen edistyneisyyden pohjalta.

– Teknologiaa ja tekoälyä hyödyntäviä tuotteita ja palveluita tulee koko ajan enemmän terveydenhuoltoon. Niiden turvallisuutta ja vaikuttavuutta tutkitaan jatkuvasti.

Mediuutisten Suomi terveystarkastuksessa -tapahtuma järjestettiin Porissa 18.7. Tapahtuman kumppaneita olivat AstraZeneca, Janssen, Kanta-palvelut, MSD, Roche, Sanofi ja Tays.