Ikäkuulo on huonosti tunnistettu riskitekijä muistisairauksille, kertoo Kuuloliitto.

Hoitamaton kuulovamma haittaa vuorovaikutustilanteita, ja se voi liiton mukaan edesauttaa muistiongelmien syntyä.

Ongelman on huomioinut myös kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Kansainvälistä muistipäivää vietetään tänään tiistaina 21.9.

”Kuulon ja muistin yhteydet ovat yhä kasvavan huomion kohteena ja iän myötä tuleva kuulovika voidaankin tutkimusten perusteella nähdä yhtenä muistisairauksien riskitekijänä. Toisaalta muistihäiriöt ja kuulo-ongelmat saatetaan myös sotkea toisiinsa, jolloin kuulo-ongelma saatetaan tulkita kognitiiviseksi, kun ikäihminen ei reagoi, hän sanoo tiedotteessa.

Ikääntyneiden määrän suhteellisen kasvun myötä myös kuulo-ongelmaisten määrä nousee jatkuvasti. Lähes puolella Yli 70-vuotiaista kuulo on jo merkittävästi heikentynyt, Kuuloliitto kertoo.

”Iän myötä tulevan kuulonaleneman vaikutuksia ei tunnisteta meillä riittävästi yksilön tai yhteiskunnan tasolla. Ikääntyneellä hoitamaton kuulovika lisää esimerkiksi henkilön masennus-, yksinäisyys-, ja kaatumisriskiä”, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Suomessa aikuisten kuuloa ei tutkita säännöllisesti muilla kuin melutyötä tekevillä. Tutkimusten satunnaisuuden ja vähäisyyden tähden kuulotilanteen muutosta on usein vaikea tunnistaa, liitto tiedottaa.

Kuuloliiton puheenjohtaja toivoo, että ikäkuuloiset saisivat sote-keskuksista jatkossa kuulokuntoutuksen palveluja, jotka nopeuttaisivat mahdollisuutta saada apua kuulemisen ongelmiin.

"Nykymallissa kuntoutuksen polku on ajallisesti pitkä ja monivaiheinen”, puheenjohtaja Jouni Aalto sanoo tiedotteessa.

Myös audionomien vähäinen määrä vaikeuttaa liiton mukaan kuulonkuntoutuksen palvelujen tehokasta järjestämistä.

Mäkisalo-Ropposen mielestä tilanteen parantaminen vaatii sitä, että niin kuulotutkimusten ja -seulontojen kuin myös ikäkuuloisten kuulonkuntoutuksen asemaa vahvistetaan Suomessa ja painopistettä siirretään tuleviin sotekeskuksiin.

”Tämä edellyttää alan ammattilaisten eli audionomien koulutuksen lisäämistä ja myös sitä, että audionomikoulutuksesta saadaan tutkintoon johtava koulutus, jolla tulee turvata, että osaavia ammattilaisia on riittävästi huolehtimassa kuulonkuntoutuksen lakisääteisten palvelujen toteuttamisesta koko maassa”, Mäkisalo-Ropponen linjaa.

Audionomiyhdistyksen puheenjohtaja Kati Pesonen-Simonen puolestaan vaatii tiedotteessa, että audionomikoulutus tulee muuttaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaksi koulutukseksi.

Koulutuksen pitäisi hänen mielestään huomioida sisällölliset lisäämistarpeet teknologiaosaamisessa ja näyttöön perustuvassa hoitotyössä sekä menetelmälliset kehittämistarpeet simulaatio- ja laboraatio-opetuksessa ja osaamisen varmentamisessa.

LUE SEURAAVAKSI: