Alle neljän tuhannen asukkaan Tervolan kunta remontoi terveyskeskustaan paraikaa 3,6 miljoonalla. Kun mukaan lasketaan myös tontin pihatyöt ja vanhusten asumispalveluiden parantaminen, rahaa kuluu 6,5 miljoonaa.

Kyseessä on Tervolan suurin investointi kautta aikain. Kunta haluaa pitää kiinni omasta terveyskeskuksestaan siitä huolimatta, että tämän vuoden alussa asetetaan selvityshenkilö tutkimaan Tervolan, Kemin, Tornion, Keminmaan ja Simon yhdistymistä yhdeksi kunnaksi. Yhteistyöselvityksessä arvioidaan myös terveyspalveluja.

- On vahva tahto siihen, että palvelut säilytetään täällä jo pelkillä etäisyysperusteilla, sanoo Tervolan terveyskeskuksessa yli 25 vuotta työskennellyt johtava lääkäri Jouko Autio.

Tervolasta on matkaa esimerkiksi Kemiin 44 kilometriä ja Tornioon 50 kilometriä. Etäisyysperusteen takia Paras-hankkeen väestöpohjavelvoite ei koske Tervolaa.

Autio muistuttaa, että kuntaliitos ei tarkoittaisi Tervolan omien terveyspalvelujen lakkauttamista, mutta saattaisi supistaa niitä.

Uudet tilat, uudet lääkärit?

Palveluiden järjestämistä kiusaa lääkäripula. Tervolassa oli ennen vajaan kahden vuoden takaista vastaanottotoiminnan ulkoistamista vain yksi lääkäri, vaikka virkoja on kolme. Nyt palvelut järjestää Hoitoketju Coronaria.

- Nyt on sentään muitakin lääkäreitä kuin minä. Vaihtuvuus on ongelma, mutta lääkäripalvelut saadaan, Autio sanoo.

Sopimus Coronarian kanssa kestää vuoden 2011 loppuun. Sitten tilanne arvioidaan uudelleen.

Kunnanjohtaja Mika Simoska sanoo, että ulkoistus toimi aluksi hyvin, mutta viime kevään jälkeen Coronarian vakiintuneet lääkärit siirtyivät muihin työpisteisiin. Sen jälkeen vaihtuvuus on ollut ongelma. Aina ei myöskään tiedetä, kuka lääkäri tulee vastaanotolle ja koska, joten vastaanottoaikojen antaminen on hankalaa.

- Jos tilanne ei kohene, pohdimme, miten saamme jatkossa omat lääkärinvirat täytettyä, Simoska sanoo.

Helppoa se ei ole. Simoska kuitenkin uskoo, että uudet, remontoidut terveyskeskustilat voivat houkutella lääkäreitä.

Tervolan lainamäärä kasvaa terveyskeskusremontin vuoksi tänä vuonna. Remontti rahoitetaan lainalla, mutta Simoska toivoo myös valtiolta apua. Sen varaan ei kuitenkaan ole laskettu.

- Normaalitaso kunnan investoinneissa on miljoonaa-puolitoista miljoonaa euroa vuodessa, mutta ensi vuonna investoimme 3,7 miljoonaa. Jos saisimme valtiolta rahaa, se vähentäisi lainan tarvetta.

Tänä vuonna aloitettu remontti valmistunee vuoden 2011 lopulla.