Liikunnalla voi vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla.

Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa tarkasteltiin reippaan, kohtuukuormitteisen ja kevyen liikunnan sekä fyysisen passiivisuuden muutosten yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden muutoksiin kahden vuoden seuranta-aikana.

Lapset pitivät objektiivista liikuntamittaria vähintään neljän vuorokauden ajan kellon ympäri, ja mittaukseen sisältyi sekä arki- että viikonlopun päiviä.

Kahden vuoden aikana reipasta liikuntaa lisänneillä lapsilla tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien kokonaisriski ja yksittäiset riskitekijät pienenivät.

Liikunnallisesti passiivisemmilla ikätovereilla muutokset olivat päinvastaisia. Nämä muutokset olivat riippumattomia lapsen sukupuolesta, biologisesta kypsyystasosta, kehon rasvattomasta massasta sekä alkumittausten aikaan mitatuista riskitekijöiden tasoista ja liikunnan määrästä.

Tuoreiden liikuntasuositusten mukaan lapset tarvitsevat päivittäin kuormittavuudeltaan monipuolista liikuntaa, josta vähintään tunti on reipasta liikuntaa. Reipas liikunta tarkoittaa käytännössä hengästyttävää ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa tai vauhdikasta leikkiä.

Tulokset julkaistiin yhteistyössä Cambridgen yliopiston, Norjan liikuntatieteellisen korkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kanssa arvostetussa liikuntalääketieteellisessä Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.