”Me tarvitsemme liikettä arkeen, jotta tulemme toimeen kroppamme kanssa x-vuotta. Kun liike määrältään putoaa tai se on kovin laiskaa ja löyhää, sen jälkeen kroppa alkaa piippaa punaista monella tavalla”, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari ryöpyttää.
Liian vähäinen liike ja runsas istuminen ovat itsenäisiä riskitekijöitä.
”Voit liikkua suositusten mukaan, mutta istua liikaa tai päinvastoin. Toiset keräävät liian vähän liikettä ja istuu paljon. Kummassakin on riskiä aineenvaihdunta-, sydän- ja verisuonisairauksiin, keuhkosairauksiin, neurologisiin probleemiin”, Vasankari luettelee.
Suositus Vasankarin mukaan olisi reilu tunti reipasta liikettä päivässä, jotta istumisen terveyttä huonontavia vaikutuksia voisi vähentää.
Liike vaikuttaa elimistöön monin tavoin, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka muistuttaa.
”Se parantaa aineenvaihduntaa ja hormonitoimintaa, vaikuttaa hermostoon ja liikkeellä on vaikutusta myös palautumiseen ja lisäksi se tukee monipuolisen ravitsemuksen hyötyvaikutusta.”
Vasankari ja Laukka keskustelivat aiheesta Tänään töissä -lähetyksessä.
Laukan mukaan liike vaikuttaa myös aivoihin.
”Tahko Pihkala jo aikoinaan totesi, että kun veri kiertää varpaissa, se kiertää myös aivoissa. Liike lisää aivojen palautumista, tehostaa muistitoimintoja ja kuormituksesta palautumista.”
Laukan mukaan keskustelussa turhaan korostuu liikkumisen tappotahtisuus tai epämiellyttävyys. Sen sijaan tulisi korostaa kuntoliikuntaa, mikä tarkoittaa sekä aerobista että lihaskuntoharjoittelua.
”Jos treenataan oikein kovaa, hyöty ja terveysvaikutukset voivat jäädä saamatta. Terveysliikuntalähestymistapa olisi tärkeää.”
Laukan mukaan on myös niin, että liikunta jakaa suomalaiset kahteen osaan: osa liikkuu suositusten mukaan, osalle liikkumattomuus on jäänyt tavaksi.
Tuoreen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman liikuntaraportin mukaan suomalaiset jäävät vapaa-ajallaankin mieluiten istumaan tai makoilemaan. Vasankarin mukaan liikkumattomuus koskeekin jo kaiken ikäisiä.
”Yläkoululaiset liikkuvat vielä kohtuullisesti, mutta askelten määrän pudotus on valtava ykkösluokasta yläkoulun lopettaviin ja erityisesti vielä siitä eteenpäin toiselle asteelle. Tämä on valtava menetys.”
Työikäisten askelmäärä on reilu 7 000 askelta päivässä, työelämästä poistuvat jäävät kuuteentuhanteen. Pienikin määrä lisää kasvattaisi hyötyä.
”7 000 ei ole paljon ja tiedetään, että koronaikana se vielä laski. Huolia on ja korona on pikkasen jäänyt päälle, olemme jääneet syrjään aktiivisesta arjesta. Jos pyörimme pelkästään olohuoneen, keittiön ja vessan kolmiossa, ei siinä askeleita synny.”
Tietotyötätekevän ja ruumiillista työtä tekevien pitää yhtä lailla huolehtia riittävästä liikkeestä, mutta erilaiset tarpeet huomioiden. Laukka ohjeistaa tauottamaan työtä, ei välttämättä liikkeen vaan myös kognitiivisen kuormituksen osalta.
”Ne, jotka istuvat paljon, tulisi kerran tunnissa liikkua 5–10 minuuttia. Istumatyöhön liittyy usein erilaisia niska- ja hartiaseudun vaivoja, joita voi ehkäistä lihaskuntoharjoitteilla oman kehon painolla tai kuminauhajumpalla, yksinkertaisia mutta tehokkaita liikkeitä, jotka edistävät palautumista.”
Vaativaa, fyysisesti raskasta työtä tekevistäkin osa on huonossa kunnossa. Vasankarin mukaan raskas työ ei takaakaan hyvää kuntoa, vaan voi viedä ylikunnon puolelle.
”Heidän reseptinsä ei ole nousta ylös, vaan heillä pitäisi miettiä kokonaisuutta, ovatko he fyysisesti siinä kunnossa, että he kestävät rankkaa työtä.”
Koko ohjelma on katsottavissa alla olevalta videolta.
Vasankari kertoo, että päivän aikana voi lisätä liikettä luovalla tavalla. Hän itse kävelee kaikki päivän puhelut.
”Tämä johti siihen, että korona-aikana kertyi 10 000 askelta poistumatta kotoa.”
Laukka on pelannut roskispalloa entisessä työpaikassaan.
”Huoneen molempiin päihin roskikset ja porukka kahteen osaan. Kumpi teki enemmän maaleja , voitti.”
”Hyppää ratikasta tai bussista pysäkin tai kaksi aikaisemmin, käytä aina portaita, käy lounaalla vähän kauempana, vie kahvinkeitin toimiston perimmäiseen nurkkaan, lisää liikettä kaikkiin arjen hetkiin, mihin se on mahdollista”, Vasankari jatkaa.
Lue seuraavaksi:
