Liike on lääke -ajatusta on toisteltu vuosien ajan eri yhteyksissä. Kertaus on opintojen äiti, joten toivoa sopii, että liikunnallinen elämäntapa yleistyy tulevaisuudessa niin, että se tavoittaa yhä laajemmat kansanosat.

Vähäisestä liikunnasta aiheutuu terveydenhuollolle suoria kustannuksia noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Työikäisen väestön osalta lasketut vähäisestä kestävyysliikunnasta aiheutuneet tuottavuuden menetyksen on puolestaan arvioitu nousevan jopa 3,8 miljardiin euroon (lts.fi).

FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan noin kolmannes eli 39 prosenttia suomalaisista yli 18-vuotiaista miehistä ja 34 prosenttia naisista liikkui terveysliikuntasuositusten mukaisesti eli harrasti sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa suositusten mukaisen määrän. Kestävyysliikuntaa koskevaan osaan suosituksista ylsi noin puolet sekä miehistä että naisista.

Lasten ja nuorten liikuntatottumuksiin voi ja kannattaa vaikuttaa, ja siinä ovat päiväkodit, neuvolat, koulut ja kouluterveydenhuolto tärkeässä asemassa. Aikuisiin sohvaperunoihin vaikuttaminen onkin jo haasteellisempaa. Toki paljon tehdään heidänkin eteensä. Aluehallintovirastot myönsivät esimerkiksi vuonna 2018 valtionavustusta 4,3 miljoonaa euroa liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeille. Avustusta myönnettiin yhteensä 201 hankkeelle eri puolilla Suomea.

Aikuisiin sohvaperunoihin vaikuttaminen onkin jo haasteellisempaa.

Kevyelläkin liikunnalla voidaan yrittää ehkäistä monia sairauksia. Kohtuullisesti kuormittava liikunta puolestaan tehostaa elimistön puolustusreaktioita ja näyttää estävän myös virustauteja. Yle kertoikin viime viikolla, että ylipainoisten osuus koronan tehohoitopotilaissa on suurempi kuin väestössä (yle.fi 22.5.).

Terveydenhuollossa huomio keskittyy sairauden hoitoon, ja sairauksia ennaltaehkäisevän liikunnan mahdollisuus on monesti jo menetetty. Silti potilaan toipumisen ja elämänlaadun kannalta on ensiarvoista, että fyysisen aktiivisuuden merkitystä muistetaan korostaa ja heitä motivoidaan liikkumaan, sairauden ja toipumisen rajoissa. Tällä viikolla syöpäjärjestöt muistuttivat, että myös syöpäpotilaat hyötyvät liikunnasta. Liikuntaa harrastavien elinajan ennuste on parempi kuin liikuntaa harrastamattomien. Myös voimaharjoittelu on suotavaa (s.7).

Mielikuva hauraasta, syöpähoitojen uuvuttamasta potilaasta joutaakin tämän valossa romukoppaan. Muissa Pohjoismaissa syöpäpotilaita on kannustettu liikkumaan jo pitkään. Nyt sama on syytä aloittaa Suomessakin.