Tuore väitöskirja antaa rokotuksista kiinnostuneille mahdollisuuden kurkistaa taloudelliseen arviointiin, jonka rokotukset joutuvat läpäisemään – muun tieteellisen näytön lisäksi – ennen kuin ne voidaan hyväksyä kansalliseen rokotusohjelmaan.

Helsingin yliopistossa 10. maaliskuuta tarkastetun väitöksen on tehnyt tutkija Heini Salo, joka vastaa arkityössään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusohjelmayksikössä kansallisten rokotusohjelmien kustannusvaikuttavuustutkimuksista.

Salon väitöstutkimus Economic evaluations in adopting new vaccines in the Finnish national vaccination programme arvioi kolmen 2000-luvulla kansalliseen rokotusohjelmaan lisätyn rokotuksen onnistumista taloudellisesta näkökulmasta.

Kyseessä ovat pneumokokki-, influenssa- ja HPV-rokotukset.

Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä HPV-rokote pääsi kansalliseen rokotusohjelmaan vasta hiljattain, vuonna 2013.

Salon väitöstutkimuksen mukaan HPV-rokotus maksaa yhteiskunnalle noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Salo arvioi, että kun rokotetut tulevat seulontaikää, rokotusohjelmalla säästetään melkein 10 miljoonaa euroa vuosittain.

Kohdunkaulan syövän perinteisempi torjuntamenetelmä seulontaohjelma ja sen ulkopuolella otetut Papa-näytteet maksavat nyt 22,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi taudin ja sen esiasteiden hoito ja seuranta kustantaa vuosittain 15,2 miljoonaa euroa.

Yksi asia hämmästytti HPV-rokotteen kustannusvaikuttavuuslaskelmia tehnyttä Saloa.

– Yllätyin siitä, miten paljon Suomessa otetaan Papa-näytteitä naisilta seulontaohjelman ulkopuolella.

Pelkästään gynekologien vastaanottokäynneillä ja terveyskeskuksissa otetaan kaikista Suomen Papa-näytteistä yli puolet.

– Papa-kokeita tehdään niin paljon, että 89 prosenttia syövistä ja 80 prosenttia niiden esiasteista ehtivät löytyä muualla kuin seulonnoissa.

Hyvä puoli asiassa on, että laiskoina seulontoihin osallistujina tunnetut nuoret naiset näyttävät todellisuudessa käyvän ahkerasti Papa-kokeessa toisaalla.

Ongelma asiassa on päällekkäinen työ eli turhien Papa-näytteiden ottaminen.

– Sille ei pysytä tekemään mitään niin kauan kun Suomessa ei ole Papa-rekisteriä, johon kerättäisiin tieto kaikista otetuista näytteistä.

Kansallinen Papa-rekisteri on kuitenkin tulossa. Salon mukaan sosiaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmä valmistelee jo sen mahdollistavaa lakia.

– Se on hieno juttu!

Myös lasten influenssarokotuksen taloudellinen hyöty on suurempi kuin sen kustannukset. Sen avulla säästetään noin seitsemän euroa jokaista rokotettua lasta kohti.

Vuonna 2010 kansalliseen rokotusohjelmaan otettu pneumokokkirokotus oli kallis. Etukäteisarvioissa sen hyödyt eivät olleet aivan niin selvät kustannuksiin verrattuna kuin kahden muun tässä yhteydessä tutkitun rokotuksen.

Pneumokokkirokotuksen hyödyt näyttivät riittäviltä verrattuina kustannuksiin, mutta vasta, kun arvioinnissa otettiin huomioon laumasuoja eli se, miten muiden ottamat rokotukset suojaavat taudilta myös rokottamattomia.

Vuosia myöhemmin arvioituna tilanne on valoisa.

– Olemme saaneet rokotteet aina edullisemmin kuin etukäteen arvioimme. Myös pneumokokkirokotus on säästänyt terveydenhuollon kustannuksia, Salo sanoo.