Suomalais-norjalaisen suurtutkimuksen mukaan lihavuuden aikaisemmin raportoitu yhteys alentuneeseen lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoriskiin näyttäisi selittyvän pääasiassa ihmisten tupakointitottumuksilla.

Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) on hengenvaarallinen sairaus, joka tappaa muista aivoverenkiertohäiriöistä poiketen pääosin terveitä työikäisiä.

Tupakointi ja korkea verenpaine ovat taudin tunnetuimmat riskitekijät, kun taas useiden muiden elintapariskitekijöiden rooli taudin taustalla on ollut epäselvä.

Lihavuus on pitkään liitetty suurentuneeseen riskiin sairastua lukuisiin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, mutta lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon tutkimustulokset ovat päinvastaiset: ylipainoiset (painoindeksi 25–30) sekä lihavat henkilöt (painoindeksi >30) näyttäisivät sairastavan tautia laihoja ja normaalipainoisia vähemmän.

Sama havainto on tehty toistuvasti useissa väestöön perustuvissa seurantatutkimuksissa, mutta selitystä tälle havainnoille ei ole löydetty.

Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä julkaistu suomalais-norjalainen yhteistyötutkimus selvitti, suojaako lihavuus todellisuudessa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa tutkijat huomioivat ensimmäistä kertaa kattavasti tuloksia mahdollisesti sekoittavia muita tekijöitä, kuten ihmisten tupakointitottumuksia sekä verenpainetaudin esiintyvyyttä.

Tutkijoiden tulokset olivat hyvinkin yksiselitteiset: lihavuus ei suojaa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta. Julkaisun päätutkijan Ilari Rautalinin mukaan tulokset tarjoavat yksinkertaisen selityksen aikaisemmille tutkimushavainnoille.

"Laihat ja normaalipainoiset ihmiset tupakoivat huomattavasti useammin kuin ylipainoiset ja lihavat. Koska tupakointi on SAV:n merkittävin riskitekijä, ja lihavat eivät tupakoi niin usein, syntyy ilman tupakointitietoja valheellinen havainto siitä, että lihavilla ei olisi niin usein SA-vuotoja”, tarkentaa lääketieteen lisensiaatti Rautalin Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimuksen taustalla yli 200 000 henkilön aineisto

Tutkimuksessa hyödynnettiin lähes 50 vuoden aikana kerättyä ja yli 200 000 henkilön seurantatiedot sisältävää tutkimusaineistoa. Tutkimuksen vastuututkija ja neurokirurgian dosentti Miikka Korja korostaakin suurten ja korkeatasoisten tutkimusaineistojen merkityksellisyyttä.

"Tämä yhteispohjoismainen tutkimus tarjoaa jälleen kerran erinomaisen esimerkin siitä, miksi aivoverenvuodon riskitekijätutkimusten tulisi perustua suuriin ja laadukkaisiin tutkimusaineistoihin. Elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat harvoin täysin riippumattomia toisistaan, minkä vuoksi niiden väliset yhteydet ovat haastavia tutkittavia. Vääriä johtopäätöksiä riskitekijöiden itsenäisistä vaikutuksista voi syntyä helposti”, tähdentää HUS neurokirurgian osastonylilääkäri Korja tiedotteessa.

Rautalin ja Korja korostavat, että vaikka lihavuuden vaikutus itse lukinkalvonalaisessa aivoverenvuodossa näyttäisi olevan vähäinen, lihavuuden monet muut terveyshaitat ovat tärkeitä huomioida. Näin ollen tutkijat suosittelevat edelleen tähtäämistä normaalipainoisuuteen, tupakoimattomuuteen sekä verenpainetaudin tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen.

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä norjalaisten Tromssan ja Trondheimin yliopistojen yhteistyönä. Tutkimuksen suomalaisen osan muodostivat noin 71 000 THL:n FINRISKI-tutkimukseen vuosina 1972–2012 osallistunutta henkilöä.