Lihavuuden stigman vaikutukset ilmenevät esimerkiksi lihaviin ihmisiin kohdistuvina ennakkoluuloina, negatiivisina stereotypioina, epäasiallisena kohteluna, syrjintänä ja kiusaamisena. Lihavuuden stigman vaikutukset näkyvät kaikilla keskeisillä elämänalueilla, kuten esimerkiksi työelämässä, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja liikuntaharrastuksissa.

Lihavuuden stigma vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus on osoittanut, että lihavuusstigma, esimerkiksi siihen liittyvä monitahoinen syrjintä, vahingoittaa niin fyysistä, emotionaalista kuin psykologista terveyttä ja hyvinvointia. On havaittu, että monet niistä terveysongelmista, joiden katsotaan aiheutuvan lihavuudesta, voidaan myös liittää lihavuuden stigmaan.

Vaikka lihavuuden stigma ja sen vaikutukset on tunnistettu kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa, Suomessa niitä ei ole vielä systemaattisesti selvitetty ja niihin on kiinnitetty vain vähän huomiota julkisessa keskustelussa tai poliittisessa päätöksenteossa. Suomessa kehon koolla ei myöskään ole erityistä lainsäädännön tukemaan syrjimättömyyden suojaa.

– Hanke on tärkeä avaus. Tällä hetkellä lihavuuden stigman vaikutusten laajuutta ja merkitystä ei vielä täysin ymmärretä. On tärkeää tuoda esimerkiksi painoon liittyvän syrjinnän vaikutukset mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, Jyväskylän yliopiston dosentti Hannele Harjunen sanoo tiedotteessa.

Lihavuuden stigmalla on kulttuurisesti ja sosiaalisesti laajakantoiset seuraukset. Sen vaikutukset koskevat kaikkia, eivät vain niitä, joiden paino ylittää normaalina pidetyn rajan. Kapeaksi rajatun hyväksyttävän vartalon koon alue ja odotus sen täyttämisestä vaikuttaa kaiken kokoisten ihmisten ajatteluun ja toimintaan.

– Ongelma on juurtunut yhteiskuntaan niin syvälle, että se voi olla merkittävä syy sille, että lihavuusepidemiaan ei löydetä ratkaisuja. Ympäröivän kulttuurin muovaamat käsityksemme lihavuudesta ovat usein tiedostamattomia ja haitallisia. Jokaista koskeva ja vaikeutensa takia käsittelemättä jäänyt aihe on nyt nostettava laajaan tietoisuuteen, jotta voimme tuottaa vastuullista painopuhetta ja toimintaa, Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski toteaa.

Lihavuuteen liitetty sosiaalisen hyväksyttävyyden menettäminen ja sen pelko ylläpitävät tyytymättömyyttä omaan vartaloon ja tukevat käsitystä, että ruumista on jatkuvasti muokattava sosiaalisen hyväksyttävyyden säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että normaalikokoisetkin ihmiset kantavat jatkuvaa huolta painostaan ja pyrkivät rajoittamaan ruokavaliotaan tai laihduttamaan.

Tämä voi johtaa myös hyvin epäterveisiin laihdutustapoihin ja syömishäiriöihin.

– Lihavuuden pelko yhteiskunnassamme ja leimaava lihavuusepidemiapuhe on merkittävässä roolissa syömishäiriöön sairastumisen, syömishäiriön tunnistamisen ja syömishäiriöstä toipumisen näkökulmasta, Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström kertoo.

Lihavuuden stigman vaikutukset näkyvät niin lapsien, nuorten kuin aikuisten käsityksissä painosta. Yhä useammat lapset ja nuoret kokevat olevansa lihavia ja pyrkivät laihtumaan.

Nyt käynnistyvän tutkimus- ja selvityshankkeen tavoitteena on syventää ja laajentaa ymmärrystä lihavuuden stigmasta, stigman toimintamekanismeista ja seurauksista sekä etsiä konkreettisia ratkaisuja sen lieventämiseen sekä ihmisten kokemuksissa että yhteiskunnan eri alueilla ja toiminnoissa.

Erityisenä tavoitteena on selvittää keinoja edistää eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä suomalaisessa yhteiskunnassa. Edetessään hanke haastaa päättäjiä ja eri toimialojen edustajia mukaan keskustelemaan lihavuuden stigmasta ja keinoista sen lieventämiseen.