Uusittu lasten, nuorten ja aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus pyrkii tehostamaan lihavuuden hoitoa, joka nykyisellään on riittämätöntä.

Lihavuutta on suosituksessa tarkasteltu läpi elämänkaaren. Aiemmin erillisinä julkaistut lasten ja aikuisten hoitosuositukset on yhdistetty, ajanmukaistettu ja muokattu mahdollisimman käytännönläheisiksi sekä ylipainoisten että ammattilaisten käyttöön. Erillinen potilasversio kuitenkin valmistuu myöhemmin.

– Uudistettu lihavuuden Käypä hoito -suositus on laadittu konkreettisemmaksi, positiivisemmaksi ja kannustavammaksi kuin aiemmat versiot. Painotamme aiempaa enemmän lihavuuden ehkäisyä myös aikuisten suosituksessa. Lasten suosituksessa ehkäisyä on avattu aiemminkin. Toivomme tämän suosituksen todella helpottavan ja motivoivan lihavuuden hoitoon aiempaa tehokkaammin, toteaa toinen suositusryhmän puheenjohtajista, professori Kirsi Pietiläinen tiedotteessa.

Lasten ja nuorten lihavuuden hoidossa avainasemaan nousevat perheet.

Suomessa lasten ja nuorten pituuskasvua ja painonkehitystä seurataan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, mikä antaa mahdollisuuden liiallisen painonnousun varhaiseen havaitsemiseen ja ylipainon ehkäisyyn. Terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeää havaita noususuuntainen painonkehitys, joka uhkaa kehittyä ylipainoksi, ja ottaa asia puheeksi perheen kanssa hyvissä ajoin.

Lääkärin arvio tarvitaan mahdollisten painonnousua aiheuttavien fyysisten sairauksien poissulkemiseksi, joita kuitenkin löytyy ylipainon taustalta erittäin harvoin.

– Elintapoihin liittyvän lapsen ylipainon ja lihavuuden hoidossa hoitokeinona on perhekeskeinen elintapamuutoshoito, joka tapahtuu pääosin perusterveydenhuollossa. Keskeistä on tavoitella pysyviä muutoksia ruokailutottumuksissa ja liikunnassa, askel kerrallaan. Myös käyttäytymisterapiasta on osoitettu olevan hyötyä, sillä elintavat ovat nimenomaan opittua käyttäytymistä, selvittää professori Riitta Veijola tiedotteessa.

Vaikka monet päätetapahtumat todetaan vasta aikuisiässä, lihavilla lapsilla on usein nähtävissä terveyshaittoja, joita ovat esimerkiksi rasvamaksa, kohonnut verenpaine ja dyslipidemia. Ylipainoiset lapset kokevat myös enemmän kiusaamista, ja heillä esiintyy enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta kuin normaalipainoisilla lapsilla, Veijola jatkaa.

Aikuisten lihavuuden kohdalla terveelliset elämäntavat – kunnollinen ravitsemus, säännöllinen liikunta ja riittävä uni ovat sekä ylipainon ehkäisyä että lihavuuden hoitoa.

Uusi asia lihavuuden hoisossa on unen merkityksen korostaminen. Suosituksissa on myös ohjeistettu erittäin niukkaenergiainen ENE-dieetti, joka on todettu turvalliseksi tavaksi vähentää ylipainoa terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa.

– Lihavuuden lääkehoidossa on viimeisen parin vuoden aikana tullut hyviä uudistuksia. Nykyään on tarjolla kaksi uutta lääkettä, jotka perustuvat ruokahalun vähentämiseen. Niitä voisi suositella monille laihduttajille, mutta niiden huono puoli on korkea hinta, joka on tällä hetkellä täysin potilaan itse maksettava, Pietiläinen kertoo.

Suositus on nostanut yhdeksi erityisryhmäksi raskautta suunnittelevat naiset ja odottavat äidit, sillä ylipaino vaikeuttaa raskaaksi tulemista ja lisää raskauden sekä syntyvän lapsen riskejä. Terveydenhuollossa lihavuutta tulee ehkäistä ja hoitaa erityisen aktiivisesti myös potilailla, joilla on lihavuuden lisäksi liitännäissairauksia tai niiden vaaratekijöitä, ja jotka ovat vaikeasti lihavia.