Pelkästään syöpien määrän ennustetaan kasvavan 43 000 tapaukseen vuoteen 2030 mennessä. Elintapasairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti ja nivelrikko, kuormittavat perusterveydenhuoltoa. Neljä viidestä yli 65-vuotiaasta eurooppalaisesta sairastaa ainakin yhtä kroonista tautia (THL).
Terveydenhuolto ei tavoita kaikkia eikä yksin pysty elintapoihin vaikuttamaan.
Kallista, elämänlaatua heikentävää ja terveydenhuoltoa kuormittavaa. Lihavuus vaikuttaa monen edellä mainitun sairauden taustalla. Lihavuuden hoitaminen ja painonhallinta ovat haasteellisia, siksikin ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Terveydenhuolto ei tavoita kaikkia eikä yksin pysty elintapoihin vaikuttamaan.
Terveyden edistäminen pitäisikin olla kaikkien asia ja etenkin poliittisten päättäjien asialistan kärjessä. Valtionvarainministeri Matti Vanhasen budjettiehdotus ensi vuodelle nostaa alkoholi- ja tupakkaveroa kumpaakin 50 miljoonalla eurolla. Verotusta tulisi myös kohdentaa kaikkiin sokeria sisältäviin tuotteisiin, se saattaisi ohjata kuluttamaan terveellisempiä tuotteita. Elintarviketeollisuus on jo kiitettävästi lanseerannut jättipakkausten lisäksi pienempiä vaihtoehtoja ja trendi toivottavasti jatkuu.
Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista ovat ylipainoisia. Lasten ja nuorten lihominen lisääntyy. Kaikki odottavat äiditkään eivät noudata ravitsemussuosituksia, mikä on lisännyt raskausdiabeteksen yleisyyttä. Suomalaisista raskaana olevista ylipainoisia on 40 prosenttia ja lihavia 16 prosenttia. Suomalaiset eivät myöskään liiku riittävästi.
Kansallinen lihavuusohjelma lanseerattiin vuonna 2012. Tavoiteltiin oikeita asioita, kuten että entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen, entistä harvempi lihoo aikuisiässä, väestöryhmien väliset erot lihavuuden yleisyydessä kaventuvat ja että lihavuuteen liittyvien sairauksien vuoksi korkeassa riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen.
Onko suomalaisten perheiden arki kuitenkaan muuttunut oikeastaan ollenkaan terveellisempään suuntaan? Tähän osaisivat vastata esimerkiksi neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset, mutta tutkimusten valossa ei vielä näy käännettä.
Elintapojen ohjaaminen tulisi olla yksilöllistä ja riskiryhmiin pitäisi voida vaikuttaa varhaisessa vaiheessa. Lapset ja nuoret viettävät aikaansa virtuaalimaailmassa enemmän kuin pihaleikeissä tai urheilukentillä. Teknologia on auttanut terveydenhuoltoa jo monessa kipukohdassa. Voisiko terveysteknologian innovaatioissa olla käänteentekevä vaikutus myös lihavuuden torjunnassa?
Lue lisää:
