Borrelioosin toteaminen voi olla vaativaa, ja Husin infektiotautien klinikkaan tulee asiasta vuosittain lukuisia borrelioosiin liittyviä konsultaatiopyyntöjä.

Borrelioosin selkein oire on yleensä 1–2 viikon kuluttua punkin puremasta ilmenevä laajeneva punainen ihottuma, jolloin infektio hoidetaan antibiootein.

Punkin purema saattaa kuitenkin jäädä huomaamatta, ihottumaa ei aina tule ja viikkojen kuluttua tartunnasta voi ilmetä flunssankaltaisia oireita. Osalle potilaista voi kehittyä myös muita oireita, joista yleisimpiä ovat neurologiset oireet ja niveltulehdukset.

Clinical Microbiology and Infection -julkaisussa julkaistussa tutkimuksessa kerättiin potilasasiakirjoista tietoa niistä potilaista, joista oli konsultoitu Husin infektiotautien klinikkaa oletetun myöhäisvaiheen borrelioosin vuoksi vuoden 2013 aikana.

– Halusimme tietää, mitä potilaillemme kuuluu selvittämällä, mikä sairaus oli niiden potilaiden oireiden taustalla, joilla ei ollutkaan borrelioosia, kertoo tiedotteessa sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela Husin Tulehduskeskuksesta.

Potilaat luokiteltiin borrelioosidiagnoosin varmuusasteen mukaan. Tutkimuksen 256 potilaasta borrelioosi oli 26 prosentilla varma tai todennäköinen, 25 prosentilla mahdollinen ja 47 prosentilla epätodennäköinen.

Tutkimuksessa huomioitiin potilaan oireet, ihomuutokset ja laboratoriotestien tulokset. Lisäksi potilaiden terveyttä seurattiin neljän vuoden ajan ja selvitettiin diagnosoidut sairaudet niin julkisen, yksityisen kuin työterveyshuollonkin potilasasiakirjoista.

Tutkimuksessa löydettiin taustaoireiden perusteella aivan uusi diagnoosi peräti noin 30 prosentille potilaista. Aiemmin diagnosoidut sairaudet aiheuttivat ainakin joitakin oireista 19 prosentille potilaista.

Jopa puolella potilaista borrelioosiepäilys oli siis väärä.

– Borrelioosia muistuttavat oireet johtuivatkin heillä lopulta muista sairauksista. Tämä on meille tärkeä tieto, sillä turhia antibioottikuureja tulee välttää ja tulee tietenkin päästä hoitamaan sitä sairautta, joka on oireiden taustalla, Elisa Kortela sanoo.

Virheellisesti borrelioosiksi luultujen oireiden taustalla oli useimmiten jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai neurologinen, psykologinen tai toiminnallinen ongelma.

– Jos potilaalle ei ilmaannu leviävää borreliabakteerin aiheuttamaa ihottumaa tai kahden kuukauden sisällä oireiden alusta vasta-aineita, ei saa jäädä kiinni borrelioosidiagnoosiin, Kortela sanoo.

Suomalaiset saavat vuosittain arviolta 500 000 punkin puremaa. Laboratoriotestillä varmistettuja borreliainfektiota ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vuosittain 2 000. Niiden määrä on lisääntynyt viime vuosina.