Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoituksen 33 uudelle tutkijatohtorille.
Rahoitettujen tutkijatohtoreiden rahoituskausi on kolmivuotinen ja toimikunta käyttää heidän rahoitukseensa noin 9 miljoonaa euroa. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin noin 15 prosenttia. Tänä vuonna noin 52 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia ─ tutkijatohtorihakijoista heitä oli saman verran.
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta painotti rahoituspäätöksissään tutkijatohtorihakijoiden tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta sekä tavoitetta kansainväliseen yhteistyöhön.
Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa.
Tutkijatohtoreilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa.
Myönnetty rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen että kotimaiseen liikkuvuuteen.
Kaikki 33 uutta tutkijatohtoria ovat listattuina täällä. Tässä kuitenkin muutamia esimerkkejä rahoitetusta tutkimuksesta:
Melissa Meierhofer (Helsingin yliopisto) tutkii, kuinka lepakot voivat toimia kantajina useille mahdollisesti haitallisille taudinaiheuttajille.
Tällä hetkellä ei ole tietoa, jolla voitaisiin kuvata, miten lepakon ekologia vaikuttaa niiden kantamien taudinaiheuttajien dynamiikkaan tai miten ilmastonmuutos saattaa muuttaa tilannetta.
Meierhoferin tutkimuksessa perehdytään taudinaiheuttajien esiintyvyyteen ja dynamiikkaan keräämällä näytteitä kolmesta eri lepakkolajista, joilla on toisistaan poikkeavat muuttokäyttäytymiset.
Ymmärtämällä muuttavien lajien käyttäytymistä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien koostumuksia, voimme myös varautua muutoksiin riskeissä ihmisen kannalta, kenties seuraavan eläimen välityksellä syntyvän taudin osalta.
Toni Grönroos (Turun yliopisto) tutkii tyypin 1 diabetesta (T1D), josta johtuvat pitkäaikaiset komplikaatiot aiheuttavat merkittävän haasteen terveydenhuoltojärjestelmälle.
Grönroosin tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa taudin kehittymisestä tutkimalla valkosolujen muutoksia taudin varhaisissa kehitysvaiheissa.
Lisäksi tutkimuksessa pyritään löytämään ja todentamaan potentiaalisia muutoksia, joita voitaisiin myöhemmin käyttää T1D:n ennustamisessa, diagnosoinnissa ja sairauden seuraamisessa.
Tutkimusprojektissa yhdistetään metodologiaa erilaisilta tieteenaloilta sekä nykyaikaisimpia tutkimusmenetelmiä ja laskennallista systeemibiologiaa. ’
Tavoite on löytää keinoja, jotka auttaisivat tunnistamaan taudin sen varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksen tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia T1D:n ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
