Pitkän linjan kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Ulla Keränen ei kovin paljon esittelyjä kaipaa, niin monessa hän on ehtinyt uransa aikana olla mukana. Viimeisimmästä työrupeamastaan, Hus Hyvinkään sairaalan kirurgian tulosyksikön johtajan paikalta eläkkeelle lähtevä Keränen vietti läksiäisjuhlaa lokakuun alussa.

Juhlapuheissa toistui kiitollisuus yhdessä koetusta: onnistumisista, tavoitteiden – joskus mahdottomalta tuntuneidenkin – määrätietoisesta edistämisestä, edelläkävijyydestä, visioinnista ja ennen kaikkea johtajuudesta.

Yksi Keräsen suurimmista saavutuksista on Hyvinkään sairaalan Leiko, leikkaukseen kotoa -malli, joka on hänen myötävaikutuksellaan levinnyt muuallekin Suomeen ja josta Keränen sai Lääkäriliiton valtakunnallisen laatupalkinnon vuonna 2008. Sittemmin Keränen on ollut mukana suunnittelemassa Hyvinkäälle muun muassa kymmenen uutta leikkaussalia, joissa keskeistä on potilasturvallisuus.

Tuorein huomionosoitus, Lääkäriliiton Max Oker-Blom -tunnustuspalkinto myönnettiin Keräselle pitkäjänteisestä kirurgisen toiminnan kehittämisestä ja laadun parantamisesta tämän vuoden tammikuussa.

”Ulla on työssään yhdistänyt luontevasti kirurgin, johtajan, tutkijan, opettaja ja kouluttajan tehtävät ja sen lisäksi vaikuttanut vahvasti monissa terveydenhuollon ja yhteiskunnan kannalta keskeisissä työryhmissä”, kiteytti pitkää uraa juhlapuheessaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Raija Kontio.

Keränen itse korostaa tekemisissään arkailemattomuutta, toimeen tarttumista. Tätä kuvastaa hyvin kertomus Keräsen nuoruudesta. Sen mukaan hän ryhtyi umpisuolen leikkaukseen ilman minkäänlaista terveydenhuollon koulutusta.

Tarina alkaa ylioppilaskeväänä 1977, jolloin Keränen aloitti työt Hyvinkään sairaalassa sairaala-apulaisena, tietenkin kirurgian osastolla. Nuori Keränen sai eteensä vadin ja pesulapun ja käskyn pestä leikkauspotilas, ilman sen kummempaa perehdytystä.

”Ikinä en ollut ketään pessyt, mutta päättelin, että kasvoista se pitää aloittaa.”

Henkilökorttiin kirjattiin pian maininta, että Keränen oli reipas, aloitekykyinen ja omaksui hänelle vieraat tehtävät erittäin nopeasti.

”Ylihoitaja tietysti huomasi, että nyt tuota hyödynnetään ja olinkin kaikennäköisissä paikoissa. Pesin laboratoriossa koeputkia ja välinehuollossa taittelin kirurgintakkeja. Se vasta olikin tarkkaa hommaa.”

Työterveyshuollossa osastonsihteerinä ollessaan Keränen haaveili korvakoruista, niinpä työterveyslääkäri Matti Mäenpää teki Keräselle reiät korviin.

”Hän survaisi reilusti neulalla, jossa oli lankaa perässä ilman mitään puudutusta, ja sitten sitä lankaa pyöriteltiin jonkun aikaa. Kyllä siitä reiät tuli, vaikka toinen on vähän vinksallaan.”

No miten on mahdollista, että Keränen on leikannut Hyvinkäällä jo 1970-luvulla?

”Menin ylioppilastyttönä leikkaussaliin yhtenä aamuna, ja sen aikainen kirurgiylilääkäri antoi minun leikata tyrää. Hän vain opasti, tuosta noin ja varo tuota. En sitä silloin pitänyt minään ihmeenä.”

Aamuvuorojen jälkeen Keränen vietti aikaa iltapäivystyksessä, vain koska oli kivaa oppia.

”Ei sieltä kukaan käskenyt poiskaan.”

Kriisit eivät ole entisenlaisia

Valmiina lääkärinä Keränen on kohdannut muun muassa useita katastrofeja. Myyrmannin kauppakeskuksen räjähdyksen, Jokelan kouluampumisen ja Hyvinkään ampumisen uhreja hoidettiin Keräsen johdolla.

”Jokela ei ollut ihan helppo rasti täällä Hyvinkäällä, kun menehtyneissä ja loukkaantuneissa oli henkilökunnan omaisia ja tuttuja. Jokelasta opittiin paljon.”

Keränen korostaa kriiseissä johtajuutta.

”Päätä. Huonokin päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan. Ja katastrofiohjeistus pitää aina olla kirjallisena, meiltä meni kerran atk pimeäksi.”

Tasapaino on pysynyt

Keräsen monipuoliseen uraan on kuulunut useita erilaisia työryhmiä ja yhteiskunnallisesti merkittävää terveydenhuollon kehittämistä.

Keränen on osallistunut muun muassa Palveluvalikoimaneuvoston, Suomen Syöpäsäätiön, Syöpätautien tutkimussäätiön, Lääkäriliiton, Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan, Kirurgian eettisen toimikunnan, STM:n ja Hus strategiatyöryhmän toimintaan.

En ole luullut itsestään liikoja, leikatessa tulee näpeille nopeammin kuin hallinnossa.

”Kun olen välillä päässyt leikkaamaan, on pysynyt tasapaino ja olen jaksanut tehdä hallintohommia. Enkä ole luullut itsestään liikoja, leikatessa tulee näpeille nopeammin kuin hallinnossa.”

”Työni on ollut niin laajaa, monisäikeistä ja monitahoista toimintaa, että kolmiulotteisuuskin on varmasti liian vähän sanottu. Se menee sielusta minne mihinkin”, Keränen summaa.

Säästöä yhteisestä tilasta

Keränen lupasi puheensa lopuksi muhkeat säästöt pienellä työtavan muutoksella.

Ongelmia seuraa vuorovaikutuksen puutteesta ja Keräsen mukaan syynä on Apotti.

”Mietin viikko kaksi sitten, mikä siinä Apotissa on mennyt pieleen. Miksi me olemme niin ahdistuneita siitä.”

Leikkaussalissa potilaan ympärillä yhdessä työskentelemässä ovat anestesialääkäri, kirurgi, anestesiahoitaja ja kaksi instrumenttihoitajaa. Päivystyksessä hoitaja ja lääkäri istuvat niin ikään vierekkäin, mutta muu työskentely on eriytynyt. Ongelmia seuraa vuorovaikutuksen puutteesta, ja Keräsen mukaan syynä on Apotti.

”Hoitajilla on oma näkymä Apottiin ja lääkäreillä oma, ne ovat erinäköisiä, mutta meillä on yksi potilas. Molemmat tahot hoitavat potilasta Apotin kautta, kaikki istuvat koneilla omissa kanslioissaan.”

Hoitajat etsivät lääkäriä kysyäkseen jotain potilaan hoitoon liittyvää ja lääkäri hoitajaa.

”Vastaukseni on, että laitetaan siihen lääkärikansliaan ne hoitajat, jotka hoitavat lääkärien kanssa samaa aluetta. Eli ne, jotka hoitavat samaa potilasta istuvat samassa huoneessa.”

Keräsen mukaan säästöä tulee Haipro-ilmoituksien vähenemisestä, potilasvakuutusmaksuista, kokousten tarpeen vähenemisestä, puuttuvista röntgenkuvista ja puuttuvista lausuntopyynnöistä ja pitkittyneistä hoitojaksoista. Muun muassa.

”Husin tasolla säästö olisi miljoona euroa. Tilat, tuolit, pöydät laitteet meillä jo on.”

Lue seuraavaksi: